VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

Joulukuun alussa kaupungissa oli edelleen kasakkadivisioonan esikunta, ja sen
alaisina kaksi kasakkarykmenttiä ja tarkka-ampujadivisioona. Divisioonan alaisten
joukkojen lisäksi kaupunkiin oli sijoitettuna edelleen jalkaväkeä, nostoväen 367.
komppania ja armeijakunnan 231. kenttäleipomo. Luumäen Kaipiaisissa toimi lisäksi
Viipurin esikunnan alainen 2. erillinen kenttäradioasema. 4
Lappeenrannasta kaksikymmentä kilometriä itään, nykyiseen Imatran kaupunkiin
kuuluvalla Vuoksenniskalla oli sijoitettuna Saimaan laivasto-osasto, johon kuului
noin komppanian verran miehistöä.
Maailmansodan aikana venäläisiä joukkoja, lähinnä nostoväkeä oli lisäksi ollut
tällä alueella monin paikoin, ainakin Jääskessä, Lemillä ja Lappeella linnoitustöissä.
Kesällä 1917 linnoitustöitä tehtiin yhä, nyt Lappeenrannan eteläpuolella Säkkijärvellä
venäläisten nostomiesten voimin. Joukot varustivat Säkkijärvi-Lappeenranta -tien
vartta Saksan maihinnousun varalta. Suurimmat joukot olivat Säkkijärvellä Pentin
kylässä ja kirkonkylässä, joissa linnoitustöiden vuoksi oli kaksi joukkuetta venäläisiä
kummassakin. Näiden 40. insinöörirykmenttiin kuuluneen 2. sapöörikomppanian
miehistöä oli töissä viidessä eri kohteessa: Koskimiehen, Leinon ja Lavolan kylissä
sekä Säkkijärven kirkonkylän eteläpuolella, Suomenlahden rannalla Santajoella ja
Vilajoella. 5 Lisäksi yksi joukkoihin kuulunut osasto vahvisti Pietari-Helsinki -radan
vartta Sippolan Kaipiaisissa. Näiden joukkojen tarpeisiin oli sijoitettu Savitaipaleelle
dynamiittivarasto, jota vartioi 50-miehinen komennuskunta. 6 Venäläisiä sotilaita oli
lisäksi potemassa vaivojaan mm. Luumäellä paikallisessa tuberkuloosiparantolassa.
Lappeenrannassa olevien venäläisten joukkojen politisoitumiskehitys ja
demoralisoituminen seurasivat pitkälti yleisiä kehityslinjoja. Kesän 1917 mittaan
Lappeenrannan joukko-osastojen sotamies- ja kasakkaneuvostossa vaikutusvalta
siirtyi bolsevikeille. Samanaikaisesti erilaiset lieveilmiöt lisääntyivät. Kesäkuussa 1917
juopuneet sotilaat pahoinpitelivät suomalaismiehen ja mellastelivat öiseen aikaan
juovuksissa kaupungilla. 7 Kesästä alkaen muun sotaväen kurittomuuden ohessa
sotilaskarkuruus nousi Lappeenrannankin seudulla todennäköisesti huomattavaksi
ongelmaksi.
__________
4 Joulukuun tiedot perustuvat Ohto Mannisen Moskovasta sotahistoriallisesta arkistosta (RGVIA)
kokoamiin tietoihin. 42. armeja Kvartirnoe raspisanije. Dekabrja 1917 g. Fond 2262, op. 1, as. 151,
l. 29–31, RGVIA, SSSP.
5 42. Armeijakunnan majoitusluettelo 30.7.1917. 40 Insinöörirykmentti. Fond 2262, op.1, as. 147,
l.346–347. RGVIA. – 40. insinöörirykmentin esikunta, jonka alaisia nämä sapöörijoukot olivat,
sijaitsi Hämeenlinnassa.
6 Lappeenrannasta paenneet suojelukuntalaiset kaappasivat Savitaipaleen vartioston ase- ja ammusvaraston
28.1. jonka jälkeen nostoväestä koostunut vartiosto lähti muistitiedon mukaan kävellen
pois Savitaipaleelta. Kts. Eronen-Komonen 1930 296–299. Aseistariisunnassa mukana ollut U.
Huttunen, nauha 2157, TYKL, mukaan vartioston päällikkönä ollut kapteeni tiedusteli
suojeluskuntalaisia johtaneelta Rafael Ekholmilta, “vieläkö Pietariin pääsee?” Savitaipaleen sotatapahtumista
kirjoittaneen Kalle Väänäsen mukaan nämä Savitaipaleella olleet 50 venäläistä nostomiestä
olisi passitettu sen jälkeen Sortavalan kautta Venäjälle. Väänänen 1921 5–6.
7 Lappeenranta 14.6.1917 ja Kansan Ääni 14.6.1917. Toivanen 1988 30.
86