VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

Eräänä kauniina päivänä marssi aseistettu rankaisuretkikunta yhdestä “ryssäntalosta”
toiseen. Ojennettiin ja varoitettiin. Missä sanat eivät näyttäneet tehoavan syötettiin
patruunat kivääreihin. Selkeämpi kielenkäyttö! Useimmat olivat kuitenkin säyseitä,
muutamat jopa valmiita pikaiseen lähtöön. Heille ei tosin tapahtunut muuta pahaa,
kuin että heidät riisuttiin aseista ja pidätettiin. Myöhemmin illalla heidät vietiin
kansankoululla pidettyyn yleiseen kokoukseen, missä heidät sitten paikallisten puolesta
armahdettiin. Kun Vaasan piiriesikunnan tietoon tuli myöhemmin kuitenkin,
että he rupesivat rehentelemään, heidät passitettiin Vaasaan. Siellä heidän sitten
oli aika ajoin näyttäydyttävä poliisille”. 60 Vaikka Schalin ei mainitse venäläisiä, voitaneen
olettaa heidän kohtelunsa olleen vähintään yhtä ankaraa ja todennäköisesti
yksittäistapauksissa vielä ankarampaa.
Sotilasliikehdinnän kukistaminen
Saaristolaiset eivät kuitenkaan olleet ainoa ryhmä, joka teloitti vangittuja venäläisiä
sotilaita. Punainen venäläinen eversti M. S. Svetshnikov julkaisi 1920-luvun alussa
muistelmiaan Suomesta vuonna 1918. Näissä hän kertoi mm. seuraavaa: Rajavartiojoukot
oli hajotettu pitkin Pohjanlahden rannikkoaluetta linjalle Nikolainkaupunki-Oulu-Tornio.
Nikolainkaupunki-Seinäjoki alueelle oli sijoitettu 106. jalkaväkidivisioonan
423. Lugan jalkaväkirykmentti ja kevyt patteristo. 423. Lugan jalkaväkirykmentin
esikunta oli Nikolainkaupungissa, jonka sotilaiden valitsemana
rykmentinjohtajana toimi siihen aikaan vänrikki Jusjekvitš (bolševikki). Pohjois-Suomeen
sijoitettujen varuskuntien puuttuva varuillaanolo antoi suomalaisille
valkokaartilaisille tilaisuuden suorittaa petollisia hyökkäyksiään 106. jalkaväkidivisioonan
mainittuja osia ja myös Nikolainkaupunki-Seinäjoki alueelle sijoitettuja
rajavartiojoukkoja vastaan”. 61 Svethsnikov palasi muutamia vuosia myöhemmin
samaan aiheeseen ja kirjoitti silloin: “Hyökkäys näitä eri paikkoihin hajotettuja
venäläisiä osastoja vastaan tuli mahdolliseksi ainoastaan siitä syystä, että osa
tyytymättömästä päällystöstämme osallistui (…). Sotilaat vangittiin, bolševikit
teloitettiin, niiden joukossa myös toveri Jusjekvitj. Muut upseerit laskettiin vapaaksi,
sen jälkeen kun aseet oli otettu heiltä pois “. 62
Svetshnikovin tiedoissa on mahdollisesti joitakin pieniä epätarkkuuksia, mutta
ne lienevät muuten uskottavia. 423. jalkaväkirykmentin esikunta oli ainakin joulukuussa
1917 Seinäjoella eikä Vaasassa. 63 Vänrikki Jusjekvitš, jonka rykmentin sotilaat
olivat ilmeisesti joulukuussa 1917 valinneet komentajaksi, pidätettiin tämän
ollessa nukkumassa Seinäjoen asemarakennuksessa 28.1.1918. Hänet vietiin Vaasaan,
jonka kaupunginkomendantti passitti hänet lääninvankilaan. Siellä hän oli
ainakin vielä 22.2.1918. Ei ole kuitenkaan tiedossa, teloitettiinko hänet Vaasassa
vai Tampereella. Svetshnikovin väittämällä tavalla teloitettiin todennäköisesti kaikki
aktiiviset bolševikit ja sotilaskomiteoiden jäsenet, joten Juskevitškin on mahdolli-
__________
60 Schalin sama
61 Svetshnikov 1921, 191, Westerlund 1993, 63
62 Svetshnikov 1925, 78
63 RGVIA. Fond 2262, opis 1, delo 151, I.29–31. Kvartinoje raspisanie 1.12.1917
67