VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

osta ja sen eteläpuolelta Jääsken Penttilästä kohden Viipuria. Lappeenrannan länsipuolelta
Taipalsaarelta ja Savitaipaleelta punaiset irrottautuivat kohden Luumäkeä
ja edelleen etelään Kymenlaaksoon, Lappeenrannan punakaartin pääosan poistuessa
junalla Kouvola-Viipuri-Pietari -radan varteen Simolaan ja siitä edelleen kohti
Viipuria.
Ne venäläiset vallankumoukselliset, jotka punakaartin joukkoihin olivat vielä sodan
loppuvaiheissa jääneet, vetäytyivät joukkojen mukana kohti Viipuria. Simolan pysäkillä
Lappeen pitäjässä punakaartijoukot ryhmittyivät 25.–26. päivän tienoilla taisteluun,
koska Pietarin rata oli pidettävä avoinna pakolaiskuljetuksille.
Simolasta käytiin 27.4.1918 verinen taistelu, jonka jälkiselvittelyssä antautuneiden
kaartilaisten joukosta poimittiin Joutsenon rintaman esikunnassa sotilaallisena asiantuntijana
toiminut everstiluutnantti Ratš ja toinen venäläinen vallankumouksellinen,
luultavasti Penttilässä tykkipäällikkönä toiminut vänrikki Abosov. Nämä ammuttiin
samana päivänä Simolassa. 32
Lappeenrannassa valkoisten joukkojen vangiksi jäi kaupungin valtauksen yhteydessä
heti nelisen sataa punaista, joukossa muutamia venäläisiä. Kun kaupunkia
ja sen ympäristöä ryhdyttiin välittömästi puhdistamaan, vankien lukumäärä nousi
nopeasti. Valtausvaiheessa ammuttiin tiettävästi yksi kaupungista kiinni saatu venäläinen
sotilas. Venäläissurmiin voitaneen myös lukea suomenvenäläisen Mikko
Jakovleffin ampuminen 26.4.1918 kaupungin poliisikamarilla. Kaupungissa vuosia
vaikuttaneen vihanneskauppiaan poika Mikko Jakovleff oli päässyt ylioppilaaksi Lappeenrannan
yhteiskoulusta ja toimi ennen vallankumoustapahtumia kaupungin
poliisikamarin kanslistina. Vuoden 1917 tapahtumissa poliittisesti aktiivilla Jakovleffilla
oli ollut keskeinen rooli, ja sodan puhjettua Jakovleff oli määrätty kaupungin järjestyslaitoksen
päälliköksi. Kun valtauspäivänä oli löydetty kahdenkymmenen kuuden
punaisten vetäytymisvaiheessa surmaaman valkoisen sotavangin ruumiit kaupungilta,
Jakovleff, jota pidettiin osasyyllisenä tapahtuneeseen, ammuttiin poliisikamarin
pihalle jääkäriluutnantti Väinö Strömbergin toimesta. 33
Kaupunkiin asetettiin 29.4.1918 Karjalan armeijakunnan kolmannen rykmentin
sotaoikeus, joka ryhtyi käsittelemään vangiksi saatujen punakaartilaisten kohtaloa.
Kaupunkia haravoineiden suojeluskuntalaisten tehokkuudesta kertoo se, että oikeuden
kuulusteluun joutui useita kaupungissa jo kauan asuneita valkoisiksi luettavia
venäläisiä, mm. kaupungissa hyvin tunnetun kauppias Wolkoffin puutarhuri. Kuudesta
kuulustellusta venäläisestä ainakin neljä näkyy vapautetun heti kuulustelujen
jälkeen, koska heidän osaltaan ei ilmennyt näyttöä osallisuudesta kapinaan. Venäläisestä
sotapalveluksesta vapautuneista Aleksander Kateluhinista ja Fjodor
Solovjovista menivät eräät valkoisten tuntemat upseerit ja kaupunkilaiset takuuseen,
joten heidät vapautettiin. 34
__________
32 Sisäasiainministeriölle tehdyt korvausanomukset surmansa saaneiden omaisille. Viipurin Lääninhallitus,
Fond 1, Opis 10, Delo 85, LOGAV. Tutkija Jukka Partasen Leningradin alueen arkistosta Viipurista
kokoamia tietoja, SSSP.
33 Jakovleffista Toivanen 1988 62–63 ja Tikka-Arponen 1999 216–217.
34 Kateluhin § 42 ja Solovieff § 43/30.4.1918. Lappeenrannan sotaoikeuden pöytäkirja. Ae 5, VRO
Syyt. Ark., KA.
92