VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ISO-MJÖLÖN VENÄLÄISVANKIEN KOHTALOT SEKÄ<br />
HELSINGISSÄ TELOITETUT VENÄLÄISET<br />
Kristiina Kalleinen<br />
Suomenlinnan Iso-Mjölön vankileirin venäläisvankien kohtaloita on käsitelty tässä<br />
teoksessa Jyrki Loiman Rautua koskevassa artikkelissa sekä Kristiina Kalleisen Oulun,<br />
Kotkan ja Tornion tapahtumia käsittelevissä artikkeleissa. Tässä Iso-Mjölön<br />
venäläisvankien kohtaloita käsittelevässä artikkelissa pyrin luomaan yleiskatsauksen<br />
aiheeseen ja sen problematiikkaan. Artikkelin toisessa osassa luodaan yleiskatsaus<br />
Helsingissä teloitettujen venäläisten kohtaloihin.<br />
Aiheen tutkimisen tekee erityisen ongelmalliseksi käytettävissä olevan aineiston<br />
hajanaisuus ja osittainen epäluotettavuus. Aineisto sisältää virheellisiä tietoja ja on<br />
erittäin aukollista. Vankiluettelot sisältävät useita erilaisia merkintöjä, joiden merkityksestä<br />
ei tutkija voi aina olla ehdottoman varma. Venäläisvankien kuolintapauksia<br />
ei aina kirjattu, ja milloin kirjattiin, päivämäärä on usein väärin merkitty, nimi saattaa<br />
olla väärin kirjoitettu tai kaksi saman sukunimen omaavaa henkilöä on niputettu<br />
yhteen, vaikka heistä vain toinen menehtyi. Suomenlinnan kuolleiden luettelo on<br />
näistä syistä erittäin epäluotettava lähde kuten Jyrki Loima Raudun venäläisvankien<br />
kohtaloita selvittäessään on osoittanut. Kuten edellä mainitusta artikkelista käy<br />
ilmi, virallisen vapautuspäätöksen jälkeen 11.7.1918 venäläisiä ei enää merkitty<br />
Suomenlinnan kuolleiden luetteloon muuta kuin erittäin harvoissa yksittäistapauksissa.<br />
Periaate oli yleinen siitä päätellen, että heitä ei myöskään ole ilmoitettu<br />
kuolleiksi millekään muullekaan taholle: Helsingin lääninvankilan saarnaajan ylläpitämässä<br />
kuolinilmoituksiin perustuvassa luettelossa kuolleita venäläisiä ei ole<br />
11.7.1918 jälkeen. 1<br />
Suomenlinnan sotavankileirin arkiston kansio Bb 36 Kansallisarkistossa sisältää<br />
suuren määrän erilaisia luetteloita, joiden vertaamisen ja analysoinnin avulla voidaan<br />
kuitenkin saada käsitys leirillä olleiden venäläisvankien kohtaloista.<br />
On huomattava, että venäläisiä säilytettiin myös muilla Suomenlinnan saarilla<br />
kuin Iso-Mjölössä, mutta heidän kohtalonsa näyttää olleen valoisampi kuin pahamaineiselle<br />
Mjölön saarelle sijoitettujen, sotarikoksiin syyllisiksi katsottujen venäläisten.<br />
Vaikuttaa siltä, että Läntisellä Mustasaarella (Vester-Svartö), Suurella itäisellä<br />
Mustasaarella (Stor-Öster-Svartö) ja Varissaarella olleet noin 150 venäläistä<br />
olisivat päässeet lähtemään saarelta 26.7.1918 heinäkuun 24. päivän passituksella.<br />
Pieni ryhmä heitä lähti 11.7.1918 ja edelleen pieni ryhmä 8.8.1918. 2<br />
__________<br />
1 Luettelo Suomenlinnan vankilassa kuolleista, kansio 13, Vuoden 1918 kokoelma 323.2, Työväen<br />
Arkisto, TA.<br />
2 Luettelojen epämääräisyyden ja epäselvyyden vuoksi on mahdotonta sanoa, pääsikö suurin osa<br />
näistä vangeista todella lähtemään. – vapautettujen luettelot 24.7., luettelot 11.7. ja 8.8. Venäjälle<br />
siirretyistä venäläisistä ja virolaisista, Suomenlinnan sotavankileiri-pakkotyölaitos Bb 36, SVL, KA.<br />
213
Change language