VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

Kyyrölässä, Raivolassa ja Kivennavan- Uudenkirkon- Terijoen seudulla menehtyi
helmi-heinäkuussa 1918 ainakin 250–300 venäläistä, mutta mahdollisesti yli 400
henkeä. Jos Elfvengrenin ilmoitus Tarpilan tapahtumista piti paikkansa, oli määrä
vieläkin suurempi, vaikka Kyyrölän suulliset tiedot, satunnaisesti “kohdatut” venäläispakolaiset
tai rajan yli sotatilanteen mukaan ajelehtinut ulkomaalaisjoukko tappioineen
jätettäisiinkin kokonaan huomiotta. Surmatut venäläiset olivat Kannaksella
asuneita siviilejä, pakolaisia, tsaarinarmeijan sotilaita tai vapaaehtoisia punataistelijoita,
eri-ikäisiä Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia. Heidät teloitettiin tarkoituksella,
mutta myös umpimähkäisesti. Jos verrataan valkoisten tiedotustapoja
pohjoisrintaman taisteluissa ja Tampereen valtauksessa – tai Raudussa – myöhempiin
Kyyrölän ja Kaakkoisen Kannaksen venäläissurmiin, on huomattava, että venäläisten
vapaaehtoissotilaiden määriä ja tappioita liioiteltiin. Kannaksen venäläisväestön
surmia ja karkotuksia taas vähäteltiin viholliskohtaloina, jotka kuuluivat sotaan.
Poikkeuksen tiedotuskäytänteisiin teki Elfvengren, jonka julkisuushakuinen raportointi
kertoi avoimesti myös aseettomien venäläisten teloituksista Tarpilassa ja Terijoella.
200
Käytetyt lyhenteet
AK - Armeijakunta
kd - kirjediaari
mk - mikrokortti
sk - suojeluskunta