VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

JOENSUUSSA TELOITETUT VENÄLÄISET
Jukka Partanen
Helmikuussa 1967 paljastui Joensuun läntisen sisääntulotien työmaalta Siilaisen ja
Pilkon väliltä ihmisten maatuneita jäännöksiä. Ensimmäisen maailmansodan aikaisiin
venäläisten kaivattamiin juoksuhautoihin haudatut vainajat todettiin keväällä 1918
paikalla teloitetuiksi venäläisiksi sotilaiksi. Työmaalta tavatut ruumiit siirrettiin
Joensuun ortodoksiselle hautausmaalle. Lehdistössä esiintyi tuolloin lähes 50 vuoden
takaisista tapahtumien kulusta, ja teloitettujen lukumäärästä mitä moninaisimpia
versioita. 1 Paikalle pian tien valmistumisen jälkeen kiinnitetyssä muistolaatassa
mainitaan ainoastaan “venäläisten sotilaiden hautapaikka”.
Helmikuussa 1918 teloitetut venäläiset
Tammikuussa 1918 Joensuussa ja sen ympäristössä oli venäläisiä joukkoja noin
100 miestä. Nämä kuuluivat 42. Armeijakunnan alaiseen 92. Nostoväkiprikaatin
328. Pihkovan drushinan 4. komppaniaan. 2 Joensuun ympäristöön oli edellisinä
kesinä rakennettu maalinnoitteita. Joensuun venäläinen varuskunta Sirkkalassa oli
noin 60 miehen vahvuinen. Joulukuussa 1917 varuskunta oli asettunut työväestön
puolelle ja pakottanut suojeluskunnan luovuttamaan takavarikoimansa aselastin
Joensuun työväen järjestyskaartille. 3
Joensuun ja ympäristön suojeluskunnat riisuivat Sortavalan suojeluskunnan
tukemana venäläiset aseista Joensuussa 24.1.1918. Joitakin harvoja venäläisiä pidätettiin
myös lähiseudulta. 4 Venäläisille annettiin lupa poistua kaupungista ehdolla,
että jos he tulevat takaisin, heidät tullaan ampumaan. Venäläiset poistuivat
rautateitse etelään, lukuunottamatta kahta sotilasta, jotka paikallinen alue-esikunta
piti vangittuna. Heistä toinen, sotilaskirjuri Peter Glutsenkov oli ollut vangittuna
jo joulukuusta 1917 lähtien sen vuoksi, että hän oli Joensuun Koulukadulla surmannut
Hasaniemen oluttehtaan panimomestari Gustaf Enderleinin. 5 Ivan Trestov
(Drosdov?) niminen sotilas puolestaan sen takia, että hän oli johtanut venäläistä
sotilasosastoa, joka joulukuussa 1917 oli syyllistynyt väkivaltaisuuksiin ja anastanut
suojeluskuntalaisilta Joensuuhun tulleen aselastin. 6
__________
1 Esim. Pohjois-Karjala 16.2. ja 18.2.1967; Karjalan Maa 16.2.1967; Kansan Sana 30.4.1967.
2 Tanskanen Aatos 1978, 21; 42. AK:n majoituspaikkaluettelon suomennos 10.5.1917, Sotahistoriallinen
toimisto, T 19168/5, Sota-arkisto, SA; Joensuun maistraatti maaherralle 29.1.1918, Joensuun maistraatin
arkisto, saap. kirj. 1918, Eaa 51, Joensuun Maakunta-arkisto, JoMa.
3 Aselastin takavarikoinnista ks. Partanen 1997.
4 Venäläisten aseistariisunnasta ks. Partanen 1998, s. 26–27.
5 Joensuun maistraatin kirjekonseptit 1916–1917, Joensuun maistraatin arkisto, Da 33, JoMa.
6 Joensuun maistraatin toimittamassa luettelossa väkivallantekoihin ja aseiden anastamiseen
syyllistyneistä sotilaista ei mainita Trestov-nimistä sotilasta, sen sijaan mainitaan Drosdow. Trestov
esiintyy ns. Aallonheimon kortistossa. Joensuun maistraatti maaherralle 29.1.1918, Joensuun maistraatin
arkisto, saap.kirj. 1918, Eaa 51, JoMa; Sofus Aallonheimon kortisto vangituista punaisista
ym., Nurmeksen suojeluskuntapiirin asiakirjoja, Vapaussodan arkisto, VapSA 1521 C 4, SA.
75