VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

yhteydessä suojeluskuntalaisiin, mm. siihen ryhmään, jossa Eenokki (= kertojan
veli) sai surmansa. Hän lähti nimittäin täydessä venäläisessä univormussa kadulle
lausuakseen valkoisia tervetulleiksi, ja silloin ensimmäinen hänen tapaamansa valkoinen
sotilas muitta mutkitta ampui hänet”. 65
Suojeluskuntalainen Karl Forss osallistui Viipurin valtaukseen, jolloin hän Vilho
Ahtolan kertomuksen mukaan kosti venäläiselle everstille, joka oli ilmiantanut hänet.
Forss kertoi, että hän ei ollut itse ampunut everstiä, mutta oli vienyt “partion
hänen kotiinsa pidättämään häntä. Tytär itki, tuli kaulaani ja pusi minua, pusi ja
pusi (hänen äidinkielensä oli ruotsi – Viipurin murteella on suuteleminen pussaamista),
mutta minä en heltynyt. Mies oli ammuttu vallien välissä”. 66
24-vuotias entinen kapteeni Vladimir Petrov ja 26-vuotias ylipursimies Sergei
Bakšejev löytyivät ammuttuina Hiekan miinakasarmin liiteristä 1.5.1918. Lausunnossaan
liikemies Otto Seppänen ja rautateiden telegrafisti Agnes Madetoja kirjoittivat:
“Täten todistetaan, että upseerit Vladimir Petrov ja Sergei Bakšejev ovat
koko Suomen sisällissodan aikana olleet kotosalla, enkä ole huomannut heidän
koskaan olleen minkäänlaisessa tekemisessä punakaartilaisten kanssa”.
Lennätinvirkamies Oskar Lavén kertoi, ettei eversti Petrov avustanut punakaartia
eivätkä hänen mielipiteensä olleet lainkaan sopusoinnissa sanotun kaartin kanssa.
Paroni Theofil Meyendorff todisti omalta osaltaan, että “everstiluutnantti Vladimir
Petrov ei millään tavalla ollut avustanut Suomalaista Punakaartia eikä myöskään
venäläisiä bolševikkeja, joita pakoon hän tuli tänne Suomeen”. Myös lääninarkkitehti
Schulman antoi samanlaisia tietoja Petrovista. Lausunnon mukaan tämä oli “teloitettu
erehdyksestä Viipurin valloituksen jälkeen, siitä huolimatta, että hän ei koskaan
ollut kannattanut punaisia, vaan päinvastoin avusti suojeluskuntaa aseiden
ym. hankkimisessa”. 67
Viipurin suojeluskunnan päällikkö Turunen antoi 23.5.1918 seuraavan lausunnon
teloituksia tutkivalle toimikunnalle: “Surmattujen joukossa oli kertoja tuntenut
luutnantti Nekrašin, kapteenit Klimovin, Mihejevin, eversti Vysokihin, kolme veljestä
entiset koululaiset Mihailovit ja räätäli Wainerin, joista kaikista kertoja voi vakuuttaa,
ettei yksikään ollut missään tekemisissä punakaartilaisten kanssa, vaan
joista Nekraš, Mihejev ja veljekset Mihailov olivat avustaneet suojeluskuntalaisia.” 68
Työmiehet
Punaisiin kuuluva Impi Leskinen vangittiin Viipurissa 29.4.1918 ja vietiin Keskuskasarmin
pihalle. Hän on muistelmissaan kertonut: “Minä kiertelin ympäri pihaa,
kuului laukaus, ja kiirehdin ääntä kohti, siinä seisoo yksi hurtta savuava pistooli
__________
65 SKS,Vuoden 1918 kokoelma, nide 42, sivu 96, Joh. Kaikon muistelmat.
66 SKS, Vuoden 1918 kokoelma, nide 37, sivu 25, Vilho Ahtolan muistelmat.
67 LOGAV Fond 1, opis 10, delo 85. Schulmanin lausunnon ruotsinkielinen alkuperäisteksti kuuluu:
“(…) överstelöjtnant Wladimir Petroff, som efter Wiborgs intagning af misstag arkebuserades, oaktadt
han aldrig understött de röda utan tvärtom var skyddskåren behjälplig vid anskaffning af vapen
m.m.”.
68 KA, Siviilitoimituskunta K.D. 113/58 1918.
117