VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

totta. Muutamat työläiset olivat sitä paitsi menneet hiihtelemään aika lähelle tuota
avantoa ja todenneet ampumiset”. 31
Helmikuussa 1918 vartiomiehenä Vaasan vankileirillä toiminut 16-vuotias laihialainen
Arvi Jouppi määrättiin neljästi teloittamaan “vaarallinen venäläinen huligaani”.
Tästä kerrotaan: “Nämä olivat eri kerroilla yrittäneet väkivaltaista pakoa ja kaikki
olivat saaneet yllätettyä hetkellisesti vartiomiehen, mutta eivät kuitenkaan olleet
päässeet aseisiin käsiksi ja karkaamaan. Teloitukset tapahtuivat Kruununmakasiinin
nurkalta annettuun suuntaan kymmenen minuutin normaalivauhtinen kävelymatka
rannasta laskien merenjäällä Sundominlahdella. Jäälle oli hakattu avanto, joka pidettiin
avoimena viemällä vankeja yksi kerrallaan puhdistamaan avantoa jäästä ja
he tiesivät mitä avannon reunalla joskus tapahtui. Se oli tarkoituksellista pelottelua,
jotta olisi selvää kaikille vangeille mitä tapahtuu sille, joka ryhtyy väkivaltaiseksi
vartijaa kohtaan. Kaikki vangit joutuivat vuorollaan pitämään avantoa auki ja
mukana oli aina kaksi vartiomiestä.” Teloituksia johti komentava kapteeni ratsun
selässä ja vartijat veivät teloitettavan avannolle. 32
Heinilä määrättiin myös teloittamaan Laihialta tuttu venäläinen sotilas, joka oli
tuomittu kuolemaan vakoilusta. Koska Heinilä oli vakuuttunut siitä, että vanki ei
ollut vakoilija, antoi hän kapteenin suostumuksella vangin karata matkalla avannolle,
joka sijaitsi lähellä Sundomin rantaa. Asiayhteydestä kuitenkin selviää, että kapteenia
korkeampi taho oli päättänyt vangin teloittamisesta, sillä kapteeni ei itse pystynyt
tai halunnut peruuttaa päätöstä, vaikka olikin sitä mieltä, että kovennettu palvelu
olisi ollut riittävä rangaistus. Teloitettavan rikkomus oli, että hän oli poistunut
vankileiriltä tavatakseen laihialaisen morsiamensa. Tämä tarina kertoo pyrkimyksestä
vankien inhimilliseen kohteluun, mikä tosin lienee ollut melko sattumanvarainen
ilmiö. Toisen tarinan mukaan olisi muutamia venäläisiä sotilaita pantu elävinä
avantoon Vaasan kaupungin meren selällä. Sundomilainen tapahtumaan osallistuja
olisi silloin katkaissut heidän kätensä tapettavien sotilaiden yrittäessä pitää kiinni
avannon reunasta. 33
Vaasan värvättyjen rykmentin ensimmäisen pataljoonan adjutantti Källroos tiukensi
joukko-osastonsa kuria useilla uusilla määräyksillä. 29.2.1918 hän mainitsi
teloituksia tapahtuneen “välillä silloin tällöin”. Jonkinlaisena vakituisena teloittajana
lienee toiminut vaasalainen Enkvist -niminen mies, sillä hänet mainitaan Vaasan
suojeluskunnan asiakirjoissa “venäläisten ja punaisten teloittajana” (skarprättare). 34
Eräs jäälle ammutuista ja avantoon upotettu oli Mustasaaren Thölbystä kotoisin
ollut maanviljelijä Johan Smeds (s. 1858), jonka kolme suojeluskuntalaista vangitsi
Vaasassa 27.2.1918. Nämä panivat Smedsin reelle ja ajoivat Vaskiluodon sataman
edustalle ja ampuivat hänet. 35 Suojeluskuntalaiset ampuivat myös Mustasaaren
entisen poliisin ja vakuutusasiamiehen Gustaf Edvard Isakssonin (s. 1877). Vaasan
__________
31 Lehtola 1958
32 SPA, kansalaiskirje 2322, Väinö Heinilä: Heinilän suku 1800–1900 vuosiluvulla s. 10
33 Backholm 1991, 62
34 Nordman 1998, 54, 57
35 Sundell 1975, 6–14
58