VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

Puolalaisten Viipurin pataljoona
Tammikuun puolivälissä 1918 olivat Viipurissa olevat puolalaiset omien tietojensa
mukaan koonneet eri joukko-osastoissa palvelevat puolalaiset sotilaat noin 600
miestä käsittäväksi pataljoonaksi. Pilsudskille laaditun selostuksen mukaan olisi Prus-
Boguslawski Viipuriin keskitetyt puolalaiset yksiköt käsittäneet jopa 1 000 “pistintä
ja sapelia” eli tuhat miestä. 6 Nämä sotilaat pysyivät Aarno Karimon mukaan erillään
bolševikeistä ja tottelivat upseereitaan. Pataljoona tarjoutui kokonaisuudessaan liittymään
valkoisiin ja taistelemaan heidän ylijohtonsa alaisena venäläisiä vastaan.
Ellei tätä tarjousta hyväksyttäisi, oli pataljoona valmis luovuttamaan osan aseistaan
valkoisille. 7 Karimon tieto Viipurin puolalaisen pataljoonan vahvuudesta lienee liioiteltu,
sillä Puolan kuningaskunnan edustaja Józef Ziabickin tiedon mukaan käsitti
ko. pataljoona noin 400 miestä. 8 Toimivana yksikkönä se on kuitenkin saattanut
olla tätäkin pienempi, sillä valkoisten 7.4.1918 lähettämä tiedusteluraportti kertoo
vain 200 puolalaisesta. 9 Miehistölukujen erot saattavat johtua siitä, että Prus-
Boguslawski erotti bolševikkien kannattajat ja “demoralisoituneet ainekset”
pataljoonasta.
Puolan legioonan Viipurin pataljoona oli kuitenkin kevättalvella 1918 iskukykyinen
yksikkö, joka käsitti täysin varustetun jalkaväkikomppanian, sapöörikomppanian,
ratsujoukkueen, kenttäpatterin ja kuljetusosaston. Sen johtajana toimi Prus-
Boguslawski.
Viipurin kahakan venäläissurmat 22.1.1918
Viipurissa ottivat myös suojeluskunnan kanssa yhteistyössä olevat puolalaiset sotilaat
yhteen venäläisten sotilaiden kanssa. Noin klo 23 aikoihin 22.1.1918 kerääntyi
venäläisiä sotilaita Torkkelin- ja Aleksanterin kaduille sekä saksalaisen kirkon edessä
olevalle aukiolle. Torkkelinpuiston vieressä sijaitsevalla kasarmilla majailevat puolalaiset
sotilaat kokivat kokoontuneet venäläiset sotilaat uhkaksi, ja muodostettuaan
puistoon ja aukioille ketjun he avasivat kiivaan tulen venäläisiä kohtaan. Karimon
mukaan “tulitaistelu kesti noin puolisen tuntia, jonka jälkeen ryssät vetäytyivät
kirkon puolelta kokonaan pois ja Torkkelin puistosta sekavana rykelmänä Torkkelin
Aleksanterin kulmaukseen. Tällöin syöksyi tähän joukkoon puolalaisten miehittämä
suuri sotilaskuorma-auto, josta avattiin ryssiä vastaan pikatuli. Nämä juoksivat suinpäin
puiston suojaan lumikinoksiin. Auto jatkoi matkaansa, kierteli kaupungilla ja
hajotti kaikki tapaamansa ryssäjoukkiot. Näiden tappioita ei tunneta, mutta täytyi
ryssien menettää kymmeniä miehiä, sillä puolalaiset ampuivat säälittä. Tästä aiheutui
suureksi osaksi kaupungin eri puolilta keskiyön tienoissa kuulunut kiivas
ammunta”. 10
__________
6 Centralne Archiwum wojskowe, Puolan sotilaskonfederaation Venäjän maaperän likvidaatiokomitea,
Legjon Polski w Finlandji.
7 Karimo 1937, 165.
8 Cieœlak 1983, 234, Pullat 1997, 24.
9 SA, VSA, Päämajan tiedusteluosasto, kansio 23, sähkösanoma Karjalan ryhmän esikunnalle 7.4.1918.
10 Karimo 1937, 165–166.
234