VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Virkamiehet<br />
Liitteenä olevassa nimiluettelossa on tiedot yhdeksästä ammutusta virkamiehestä.<br />
Helsinkiläinen Frans Aleksejev teloitettiin Viipurin suomalaisen kansakoulun pihalla<br />
29.4.1918 kuuden muun vallankumouksellisen postineuvoston jäsenen kanssa.<br />
Teloitusta olivat katselleet jääkärikapteenit Gunnar Heinrichs ja V.E. Tuompo ja sen<br />
oli toteuttanut vänrikki Backman Heinrichsin käskystä. 85 Kansanpankin Viipurin osaston<br />
komissaari Fjodor Borisov kuului Viipurin linnan pihalla aamupäivällä 29.4.1918<br />
ammuttuihin.<br />
Muiden julkisten laitosten surmattuja olivat lennättimen työntekijät Dimitri<br />
Gorbunov, Arthur Dubinsky sekä palomestari Fjodor Volodin ja palomies Isidor Šostok,<br />
jotka ammuttiin 29.4.1918. Myös surmattu kymmenysmies Makejev voitaneen laskea<br />
siviilivirkamiehiin.<br />
Kolme naista<br />
Viipurissa surmattuihin venäläisiin kuului vähintään kolme naista. Aleksandra<br />
Ivanovna Afanasjeva oli 50-vuotias. Hänestä tiedetään, että hän oli<br />
talonpoikaisnainen, Viipurin kreikkalais-ortodoksisen seurakunnan jäsen ja kotoisin<br />
Pihkovan kuvernementista. Hän on mahdollisesti se hampaaton nainen, joka erottuu<br />
eräästä valokuvasta. Hänen “sanottiin tappaneen haavoittuneita valkoisia”. 86<br />
Toinen surmattu oli Lugan kaupungin porvarisnainen, 31-vuotias Maria Andrejevna<br />
Ivanova Petrogradin kuvernementista. Kolmas surmattunainen oli Makejeva –niminen,<br />
joka ammuttiin miehensä kanssa.<br />
Säästetyt<br />
Jokaista Viipurissa tavoitettua venäläistä ei kuitenkaan surmattu, sillä tutkimustoimikunnan<br />
pöytäkirjassa on useita mainintoja teloituksesta säästyneistä venäläisistä.<br />
Viipurin linnassa oli kaupungin suojeluskunnan päällikkö Turunen tuttavuutensa<br />
perusteella vapauttanut muutamia jääkäreiden vangitsemia venäläisiä upseereja.<br />
Hän oli myös vienyt nämä automobiililla kotiin Neitsytniemeen. Kyydin järjesti Turunen<br />
ilmeisesti turvallisuussyistä, sillä kadulla vapautetut venäläiset eivät liene<br />
olleet turvassa uusilta päälle karkaamisilta. Kirjaltaja Johannes Tiedermannin mukaan<br />
venäläiset upseerit Orehov ja Beljukov olivat rautatieasemalla saaneet lupatodistukset<br />
oleskella kaupungissa. Tietoa heidän surmaamisestaan ei ole, joten he<br />
jäivät todennäköisesti henkiin. Vangittuihin kuuluivat venäläiset diakonit Mihail<br />
Paulovitš Parvitskij ja Pjotr “Petter” Akimov. Heidät vangittiin 29.4.1918 noin klo 13<br />
Aleksanterinkadulla ja vietiin rautatieasemalle, josta heidät kuitenkin hetken kuluttua<br />
siirrettiin Linnansillan kautta Neitsytniemen miinakasarmiin. Käskyn tästä oli<br />
antanut Vaasan rykmentin komentaja, majuri Martin Ekström ja Neitsytniemen<br />
kasarmiin oli täten viety 200 vangittua suomalaista “sekä venäläisiä, niitten<br />
__________<br />
85 KA, Siviilitoimituskunta K.D. 113/58 1918, Upton 1981, 440.<br />
86 Rustanius-Eerola 14.1.1996.<br />
121
Change language