VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

VENÄLÄISIÄ SAIMAAN RANNOILLA
VENÄLÄISTEN KOHTALOITA LOUNAIS-
KARJALASSA SYKSYSTÄ 1917 TALVEEN 1918
Marko Tikka
Venäläisiä joukkoja koskevat tiedot nykyisen Etelä-Karjalan 1 alueelta vuosien 1917–
1918 tapahtumista ovat vajavaisia ja ristiriitaisia. Venäläisten sotajoukkojen
hajoamisprosessi, joka käynnistyi maaliskuun vallankumouksesta 1917 ja syksyn
1917 mittaan kiihtyi, aiheutti tilanteen, jossa täysin luotettavia tietoja joukkoosastoista,
miehistön lukumääristä ja niiden vaihteluista ei välttämättä aina kirjattu
eivätkä mahdollisesti laaditut asiakirjat koskaan päätyneet arkistoihin. Tästä syystä
tietoja joudutaan kokoamaan hajanaisista ja sirpaleisista lähteistä.
Usein joudutaan venäläissurmien osalta turvautumaan muistitietoon, joka sisältää
virheitä, huhupuheita ja paikkansapitämättömiä väitteitä. Se, mitä tapahtui,
paljastuu tarinoiden taustaksi usein sattumalta tai pitkän arkistoaineiston läpikäymisen
jälkeen.
Seuraavassa tekstissä tarkastellaan venäläisten joukkojen roolia tuolloisen Lounais-Karjalan
tapahtumissa hieman laajemmin, kuin mitä pelkkä sotasurmien kuvaus
ehkä edellyttäisi. Tämä on kuitenkin perusteltua, koska venäläisten sotilaiden ja
siviilien näkökulmasta Lounais-Karjalan tapahtumiin sisällissodan aikana ja sen
molemmin puolin ei yhtenäistä kuvausta aikaisemmin ole laadittu.
Tilanne ennen sisällissotaa
Venäläisiä joukkoja oli vuoden 1917 loppupuolella silloisen Lounais-Karjalan, eli
Lappeenrannan ja Ylä-Vuoksen alueella yhteensä ehkä noin kolme tuhatta miestä.
Joukkojen vaihtuvuus ja lukumäärän vaihtelut olivat kuitenkin pitkin vuotta huomattavia,
koska Lappeenrantaa käytettiin pääasiassa reservin sijoituspaikkana.
Heinäkuussa 1917 Lappeenrantaan oli sijoitettuna 1. Kaukasian kasakkarykmentti,
172. jalkaväen reservirykmentti, 4. Kaukasian kasakkapatteriston pattereita sekä
nostoväkeen kuuluva 367. Minskin jalkaväkikomppania. 2 Syyskuussa reservirykmentin
tilalle oli kaupunkiin ilmestynyt mainittujen siellä edelleen olevien joukko-osastojen
lisäksi 6. ja 9. Kubanin kasakkapatteristo ja tarkk’ampujapatteristo. Joukot olivat
pääosin kaupunkiin sijoitetun 5. Kaukasian kasakkadivisioonan esikunnan alaisia. 3
__________
1 Etelä-Karjalan ydinalueena pidetään Lappeenrannan ja Imatran kaupunkeja ympäröiviä kuntia
(Taipalsaari, Lemi, Savitaipale, Luumäki, Ylämaa, Joutseno, Ruokolahti.) Vuonna 1918 tämä alue oli
Lounais-Karjalan ja Etelä-Savon rajamaata. Nimitys Etelä-Karjala tarkoitti tuolloin Karjalan Kannasta.
Tässä artikkelissa käytetään jatkossa nykyisen Etelä-Karjalan alueesta vuoden 1917 mukaista
nimitystä Lounais-Karjala.
2 42. Armeijakunnan majoitusluettelo 18.7.1917. Fond 2262, op. 1 as. 147, l. 49–52, RGVIA.
– Sotasurmaprojektille Moskovan sotahistoriallisesta arkistosta (RGVIA) koottuja tietoja. SSSP.
3 42. Armeijakunnan majoitusluettelo 18.9.1917. Fond 2262, op. 1 as. 632, l. 167–168, RGVIA, SSSP.
85