VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

Venäjän poliittisen johdon kanssa yhteistyössä toimivaa suomalaista punaista. 33
Jos tarkoitettiin etnistä venäläistä tai venäläisiin rinnastettavaa muun kansallisuuden
edustajaa käytettiin useimmiten pelkästään “ryssä”-sanaa. Punaista venäläistä
kuvaavan erillistermin keksimiseen ei sen sijaan juuri ollut tarvetta. Tulkitsen kuitenkin
tunnetut asianhaarat niin, että Öhqvist on tässä tapauksessa tietoisesti ilmaissut
itsensä epämääräisellä tavalla. Hänen tarkoituksensa lienee ollut kuulusteluissa
puolustaa teloituksia nimittämällä ammuttuja punaisia suomalaisia
“punaryssiksi” eli korostamalla heidän yhteyksiään venäläisiin. Öhqvistin mainitsemat
150 “punaryssää” saattaa tässä tapauksessa kattaa sekä Viipurin alkupuhdistuksen
yhteydessä ammuttuja suomalaisia punaisia eli “punaryssiä” että ammuttuja venäläisiä.
Mahdollisesti näiden ryhmien yhteismäärä on Öhqvistin mainitsema luku 150
henkilöä.
Öhqvistin mainitsemista pihateloituksista on jonkin verran tietoja. Erään
työväenaktivistin muistelmissa kerrotaan kolmen venäläisen nuorukaisen
teloituksesta Viipurin Punasenlähteen aukealla aamulla 29.4.1918. Tämän mukaan
havaitsivat valkoiset aukealle kootussa vankijoukossa “pari venäläistä koululaista,
ehkä 18–19 v. ikäisiä nuorukaisia. Niinikään oli erään keski-ikäisen miehen päässä
venäläinen sotilaslakki. `Riviin ryssät!´ – huusi eräs jääkäriherra. Nopeasti vietiin
nämä kolme `ryssää´ läheiseen pihaan, jossa heti ammuttiin joitakin laukauksia.
Pyövelisotilaat palasivat paikalle naureskellen”. Kertojan tiedon mukaan nämä sotilaat
olivat kotoisin Pohjanmaalta Alajärven kunnasta. 34 Ainakaan tässä tapauksessa
teloituksen syy ei ollut vastustaminen.
Katsauksesta ilmenee, ettei ole tarkempia tietoja Viipurin valloituksen alustavan
puhdistuksen yhteydessä ammuttujen venäläisten lukumäärästä. Voitaneen
kuitenkin olettaa, että etenevät hyökkäysjoukot surmasivat vähintään muutamia
kymmeniä venäläisiä. Viipurin punaisena aikana kevättalvella 1918 oli punakaartiin
liittynyt 300 venäläistä, 35 mutta on epäselvää kuinka suuri osa näistä oli jäänyt
kaupunkiin valkoisten piiritysrenkaan sulkeutuessa. Ainakin muutamia näistä venäläisistä
lienee kaatunut, sillä valkoisten tunkeutuessa Papulaan löydettiin eräästä
kellarista noin 150 ruumista. Näistä Uuno Kestilä kertoo: “Toiset olivat ryssiä punaisissa
arkuissa, joiden päällä oli seppeleitä `Jennyltä´ yms. toverittarilta.” 36 Patterimäkeä
26.4.1918 puolustautunut punakaartilainen Matti Henttonen kertoo nähneensä,
kuinka valkoisten luoti läpäisi taisteluun osaa ottaneen venäläisen matruusin
pään aiheuttaen miehen kuoleman. 37 Toinen muistelmatieto Viipurin puolustus-
__________
33 Uotinen 1918, 23; Siltala 1993, 222; Karemaa 1998, 104–105; Ylikangas 1999a, 210. Mannerheim
lausui vuonna 1929: “Punaryssät kallade österbottningarna våra egna röda”. Kai Donnerin haastattelu
Mannerheimin kanssa. KA, Kai Donnerin kokoelma H3/12. Poikkeus on kuitenkin Tekla Hultin,
joka päiväkirjassaan maaliskuussa 1918 kirjoitti “punaryssistä” tarkoittaen punaista venäläistä. Hultin
1938, 310.
34 Dolco 1928, 215.
35 KA, VSA, Punakaartin asiakirjoja, Viipuri 1918. Luettelossa “Imennoi spisok Russkih tovarištšei
sostojašihdobrovolno na službe v Finskoi krasnoi gvardii” on tasan 300 nimeä.
36 Kansan Arkisto, Suomen luokkasota 1918 3A/9, Uuno Kestilän muistelma.
37 TA, TMT, CLXIV:453, Matti Henttosen muistelma.
106