Pro gradu -tutkielma Fysiikan opettajan ... - Helsinki.fi

Liite A: Perustietoja ilmakehästäSeuraavat kohdat perustuvat Räisäsen luentomonisteeseen Kasvihuoneilmiön voimistuminenja sen vaikutukset (Räisänen, 2004), jota on täydennetty muissa lähteissä esiintyvällä tiedolla.Ilmakehän kaasut. Ilmakehä koostuu monista eri kaasuista, joista eniten on typpeä N 2 (78 %)ja kaksiatomista happea O 2 (21 %). Loppuosasta suurin osa on argonia Ar. Kaasujen joukossaon myös pieniä määriä kiinteää ainetta ja nestettä (höyry– ja sumupisaroita). Runsaimpienkaasujen suhteelliset osuudet pysyvät likimain samoina noin 80 km korkeudelle asti.Kuitenkin vesihöyryn määrä vaihtelee ajan ja paikan suhteen voimakkaasti. Taulukossa A.1on esitetty kuivan ilman sisältämät kaasut sekä niiden prosentuaalinen osuus.Taulukko A.1: Kuivan ilman tärkeimmät ainesosat (Räisänen, 2004)Molekyylipaino on ilmoitettu yksiköissä g/mooli. Ilman keskimääräinen molekyylipaino on29 g/mooli. Koska tiheys on suoraan verrannollinen molekyylipainoon, voidaan myöskaasujen suhteelliset massaosuudet laskea näiden tietojen perusteella. Otsoni O 3 on jakautunutilmakehässä erittäin epätasaisesti ja eniten sitä on 15-50 km korkeudessa. Se estää elämällevahingollisen auringon ultraviolettisäteilyn pääsyn maan pinnalle absorboimalla säteilyä.Joidenkin kasvihuoneilmiön kannalta tärkeiden kaasujen (mm. hiilidioksidi CO 2 , metaani CH 4ja ilokaasu N 2 O) suhteelliset osuudet ilmakehän kaasuista ovat vähäiset. Niiden määrätilmoitetaan yksiköissä ppmv (parts per million in volume). Tästä huolimatta ne ovat tärkeitäkasvihuoneilmiön kannalta.109