Pro gradu -tutkielma Fysiikan opettajan ... - Helsinki.fi

Riikka Lamminmäki on tutkinut pro gradu -työssään ilmastonmuutosilmiön ja –riskinrakentumista sanomalehtikeskustelussa Suomessa aikavälillä 1.9.2004 - 31.8.2005. Aineistonahän on käyttänyt kahdeksan suurimman sanomalehden uutisia, pääkirjoituksia jamielipidekirjoituksia, joita kutsutaan tässä yleisesti kirjoituksiksi. Tällä aikavälillä keskustelukävi vilkkaana erityisesti Kioton ilmastosopimuksen voimaantulon vuoksi. Ehkä tästä johtuenyleisin aihe ilmastonmuutosta käsittelevissä kirjoituksissa oli kansainvälinen politiikka.Lamminmäen mukaan tutkijat olivat ensisijaisina toimijoina yli puolessa kaikistakirjoituksista. Eri lehdet käsittelivät aihetta eri tavoin; esimerkiksi iltapäivälehdet kirjoittivathyvin vähän aiheesta, Kauppalehdessä käsiteltiin erityisesti kansainvälistä politiikkaa, kuntaas Maaseudun Tulevaisuudessa oli esillä kotimainen näkökulma ja tällöin myös positiivisetaiheet. Yleisesti ottaen ilmastonmuutos nähtiin kuitenkin pääosin uhkana. Aiheen käsittelysiirtyi vuoden kuluessa syiden identifioinnista konkreettisiin toimintaehdotuksiin.Huomattavaa on, että monet toimittajat ottivat myös itse asiantuntijan roolin artikkeleissaan.(Lamminmäki 2006 : 70-72) Mikäli opetuksessa käytetään sanomalehtiä lähteinä, on siissyytä kiinnittää huomiota siihen, mitä lähteitä kirjoituksessa on hyödynnetty. Ilmastonmuutosnähtiin 65 %:ssa kirjoituksista ihmisen aiheuttamana, kun taas vain 2 %:ssa se tuotiin esiinpääasiassa luonnollisen vaihteluna (33 % :ssa kirjoituksista tähän ei otettu kantaa, tai se eikäynyt ilmi). (Lamminmäki 2006 : 70-72) Näitä havaintoja voitaisiin verrata vuoden 2001hallitustenvälisen ilmastopaneelin 3. arviointiraportin antamaan arvioon, jonka mukaanihmisen toiminnan nähtiin vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen yli 66 %:ntodennäköisyydellä (uusimman, vuoden 2007 4. arviointiraportin mukaantodennäköisyysarvio sille, että ihmisen toiminta on aiheuttanut lämpenemistä on yli 90 %).Suomalaisen lehtikirjoittelun voidaan siis nähdä vastanneen ainakin kohtuullisesti silloistatieteellistä käsitystä vallitsevan käsityksen kannalta. Ilmastonmuutos nähtiin uhkana n. 70%:ssa kirjoituksista ja kirjoitukset olivat suuntautuneet voimakkaasti tulevaisuuteen.Otsikoiden näkökulma liittyi useimmiten moraalisiin arvioihin ja lähes yhtä usein ongelmanmäärittelyyn. Vaikka ilmastonmuutoksen hillintä nähtiin tärkeänä (50 % jutuista),konkreettisia hillintäkeinoja käsitteli vain 40 % kirjoituksista ja yksilön kannaltavaikutusmahdollisuuksia käsitteli vain 14 % kirjoituksista. (Lamminmäki, 2006 : 70-72)Lamminmäen mukaan Wilenius onkin todennut, että yksilön kannalta aihetta on käsitelty liianvähän. (Wilenius, 1994) Tähän on opetuksen kannalta hyvä kiinnittää huomiota, silläyksilöiden toiminta mainitaan IPCC:n arviontiraportissa eräänä tekijänä, joka voi käytännössävaikuttaa päästöjen vähentämiseen (IPCC SPM, 2007). Toisessa luvussa tieteellisen tiedonkäytön yhteydessä havaittiin, että tieteen korostuminen saattaa vähentää kiinnostusta55