savusumua, jotka puolestaan aiheuttavat jäähtymistä. Mittausdatan perusteella havaittiin, ettäpohjoisella pallonpuoliskolla lämpötilat olivat jäähtyneet 1940-luvulta lähtien. Mediassaesitettiin joskus toisaalta ilmaston jäähtyvän ja toisaalta joskus sen esitettiin lämpenevän.Tieteellinen tieto ei ollut vielä kehittynyt ja tieteilijät olivat yksimielisiä siitä, että ilmakehäntoimintaa ei tunnettu kovin hyvin ja lisää tutkimusta tarvittiin. Laajojen tutkimusten avullatiedon määrä kasvoi ja voitiin mm. päätellä, minkälainen ilmasto oli ollut menneisyydessä.Vaikka tietokonemallien hyödyntäminen tuli mahdolliseksi, jouduttiin aluksi tekemään moniaoletuksia ja monet tunnetut tieteilijät esittivät kritiikkiä mallien avulla saatuja tuloksiakohtaan. 1970-luvun jälkeen lämpötilat olivat alkaneet jälleen nousta ja erityisesti vuoden1988 lämmin kesä toi aiheen laajaan yleiseen julkisuuteen. Tieteellinen tieto oli kuitenkinvielä epävarmaa ja mahdollisista toimista käytiin kiivasta keskustelua. Eräät valtionsäännöstelyä vastustavat yritykset ja henkilöt tukivat huomattavilla summilla näkemystä,jonka mukaan lämpenemisestä ei ollut syytä huolestua. Tieteellinen tutkimustyö tehostui jamaailman valtiot muodostivat kansainvälisen ilmastopaneelin (Intergovernmental Panel onClimate Change, IPCC), jotta voitaisiin hyödyntää mahdollisimman luotettavaa tutkimustapäätösten tueksi. (Weart, 2007) Jouni Räisäsen mukaan tanskalaiset Eigil Friis-Christensen jaKnud Lassen havaitsivat vuonna 1991, että auringonpilkkujakson ja pohjoisenpallonpuoliskon lämpötilan välillä oli ollut edellisen sadan vuoden aikana voimakasnegatiivinen korrelaatio ja monet tulkitsivat tätä havaintoa siten, että kaikki lämpeneminenolisi johtunut auringosta ja kasvihuonekaasujen merkitys olisi ollut mitätön. Uudemmassavuonna 2000 julkaistussa tanskalaistutkimuksessa korrelaation todettiin heikentyneen, sillämaapallon lämpeneminen oli jatkunut 1990-luvulla, vaikka auringonpilkkujakson pituus olipysynyt jokseenkin ennallaan. Havaittu korrelaatio oli siis ainakin osittain sattumaa.(Räisänen, 2004) Keskitalon mukaan Christensenin ja Lassenin tuloksia on julkisuudessakäytetty hallitustenvälisen ilmastopaneelin tulosten tyrmäämiseen 1 (Keskitalo, 2005). Weartinmukaan vuonna 2001 IPCC saavutti yksimielisyyden, joka ilmaistiin niin varovaisesti, ettälähes kaikki tieteilijät saattoivat yhtyä näkemykseen. Vuoden 2001 Ilmastonmuutospaneelinarviointiraportissa todettiin, että vaikka ilmasto on niin monimutkainen systeemi, ettätäydellistä varmuutta tuskin koskaan saavutettaisiin, voitiin esittää arvio, jonka mukaanvakava ilmastonmuutos on huomattavasti todennäköisempi tulevaisuuden näkymä kuin se,että vakavaa ilmastonmuutosta ei olisi odotettavissa. (Weart, 2007) Vuoden 2007 IPCC:nraportin mukaan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt hyvin1 Christensen ja Lassen olivat itse varovaisia johtopäätöksissään: he totesivat, että auringollakin on omaosuutensa ilmastonmuutoksiin, mutta sen merkitys on vielä lopullisesti selvittämättä (Keskitalo, 2005)24
todennäköisesti tehostavat kasvihuoneilmiötä ja aiheuttavat ilmaston lämpenemistä (IPCC2007 WG1: SPM), (IPCC 2007 WG1 TS : 60).3.2 Käsitteet: ilmakehä, sää ja ilmastoJotta voitaisiin ymmärtää, mitä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan, on tunnettava sään jailmaston käsitteiden välinen ero ja yhteys. Koska sää kuvaa ilmakehän tilaa ja ilmastollatarkoitetaan sään tilastollisia ominaisuuksia, tarkastellaan seuraavassa keskeisiä säähän jailmakehään liittyviä ilmiöitä. Opetuksessa on selkeästi tuotava esiin ero sään ja ilmastonkäsitteiden välillä, sillä ilman tätä käsitystä on vaikea ymmärtää ilmastonmuutokseen liittyväämedioissa esiintyvää keskustelua.Käsitteellä sää tarkoitetaan ilmakehän hetkellistä tilaa, esimerkiksi lämpötilaa,ilmankosteutta, tuulen voimakkuutta jne. tietyllä ajanhetkellä. Tällöin voidaan puhua säästämaan pinnalla tai yleisemmin koko ilmakehässä. Käsitteellä ilmasto viitataan säätä kuvaaviensuureiden tilastollisiin ominaisuuksiin maan pinnalla tai ylempänä ilmakehässä, esimerkkeinäkeskimääräinen lämpötila tammikuussa maan pinnalla Helsingissä, Suomessa tai maapallollakeskimäärin; tammikuun keskilämpötilan vuosien välinen keskihajonta tai todennäköisyyssille, että heinäkuun keskilämpötila ylittää Turussa +20 °C. (Räisänen, 2004)Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan sellaista ilmaston tilan muutosta, joka voidaan tunnistaa(esimerkiksi tilastollisella tarkastelulla) liittyen tilastollisiin ominaisuuksiin. Ilmastonmuutosvoi johtua ilmaston sisäisistä prosesseista tai ulkoisista vaikutteista. Jotkut ulkoiset vaikutteet,kuten auringon säteilytehon vaikutus tai tulivuorten toiminta, ovat luonnollisia tekijöitä janiiden vaikutus lisää ilmaston luonnollista vaihtelua, kun taas toiset vaikutteet, kutenteollisesta vallankumouksesta alkanut ilmakehän kaasupitoisuuksien muutos, johtuvat ihmisentoiminnasta. (IPCC 2007, WG1 : Ch. 9)Ilmakehä koostuu useista kaasuista, joista eniten on typpeä (78 %) ja happea (21 %). Vaikkaesimerkiksi hiilidioksidin, metaanin ja ilokaasun osuudet ovat vähäisiä, ne ovat tärkeitäkasvihuoneilmiöön vaikuttavia kaasuja. Ilmakehä voidaan lämpötilan perusteella jakaaalimpana olevaan troposfääriin, stratosfääriin, mesosfääriin ja ylimpänä olevaan25
- Page 1 and 2: Pro gradu -tutkielmaFysiikan opetta
- Page 3 and 4: Sisällysluettelo:1 Johdanto: Ilmas
- Page 5 and 6: 1. Johdanto: Ilmastonmuutos kouluop
- Page 7 and 8: Tarkastelemalla aihetta kokonaisval
- Page 9 and 10: yhteydessä toisiinsa: osaltaan ain
- Page 11 and 12: kulttuurin kanssa. Mikäli opetukse
- Page 13 and 14: asiasta perustellumpi mielipide. Ti
- Page 15 and 16: tulisi edistää. Jotta olisi mahdo
- Page 17 and 18: mahdollisuuksien mukaan pyrittävä
- Page 19 and 20: hänen omasta harkinnastaan. Tämä
- Page 21 and 22: Kuva 2.4: Tieteellisen tiedon käyt
- Page 23 and 24: tieteilijöiden mielikuvat kehittyv
- Page 25 and 26: tarvetta, tuotiin esille. Aiheesta
- Page 27: lisääntyessä ja tietokoneiden ke
- Page 31 and 32: Kuva 3.1: Yksinkertainen malli, jos
- Page 33 and 34: Kuva 3.3 : Ylimmässä kuvaajassa (
- Page 35 and 36: maasta ilmakehään. Lämmennyt ilm
- Page 37 and 38: Kuva 3.6: a) Vuosittaiset antropoge
- Page 39 and 40: tuhansien - satojen tuhansien vuosi
- Page 41 and 42: lopullinen arviointiraportti on vap
- Page 43 and 44: Kuva 3.9: Hiilidioksidin, metaanin
- Page 45 and 46: Kuva 3.11: Ennustetut kaasupääst
- Page 47 and 48: 3.6 Muita tieteessä esitettyjä k
- Page 49 and 50: Vaihtoehtoisena tieteellisesti peru
- Page 51 and 52: tueksi esitettyihin argumentteihin.
- Page 53 and 54: Auringonpilkkuja on ollut 1900-luvu
- Page 55 and 56: IPCC:n arviointiraportin mukaan ilm
- Page 57 and 58: ympäristöetiikkaan. Tässä ajatt
- Page 59 and 60: Riikka Lamminmäki on tutkinut pro
- Page 61 and 62: seurauksena aihe liitetään usein
- Page 63 and 64: • Jätteet: Biojätteen ja jätep
- Page 65 and 66: pyrkiä asetettuihin tavoitteisiin
- Page 67 and 68: opetuksen tavoitteita, jotka liitty
- Page 69 and 70: soveltaa erilaisiin aiheisiin, muun
- Page 71 and 72: mediataito” puolestaan ovat sella
- Page 73 and 74: yksinkertaistetun kuvan tai oppilaa
- Page 75 and 76: 4.2.2 LukioOpetuksen tehtävä, arv
- Page 77 and 78: ealistisen kuvan välittäminen tie
- Page 79 and 80:
muodostamisen. Tässä yhteydessä
- Page 81 and 82:
opetuksen tavoitteen mukaisesti. Va
- Page 83 and 84:
kappaleiden lämpenemiseen ja kylme
- Page 85 and 86:
Kolmannen luvun kuvausta hahmottava
- Page 87 and 88:
Kolmannen luvun tarkastelun nojalla
- Page 89 and 90:
eriytettynä kokonaisuutena. Molemm
- Page 91 and 92:
Kuva 5.6: Kasvihuonekaasujen vaikut
- Page 93 and 94:
ilmastonmuutoksen vaikutuksia köyh
- Page 95 and 96:
näkemyksen, jonka mukaan luonnonti
- Page 97 and 98:
yhteiskunnallista aihetta jostakin
- Page 99 and 100:
”asiantuntijatodistajina” näyt
- Page 101 and 102:
Perustellun mielipiteen muodostamis
- Page 103 and 104:
opetusta vastaanottaessaan riittäv
- Page 105 and 106:
luonnontieteellisen tiedon luonteen
- Page 107 and 108:
KirjallisuusluetteloLuettelo sisäl
- Page 109 and 110:
Nijavalli Ravindranath, Andy Reisin
- Page 111 and 112:
Oreskes, N. 2004. The Scientific Co
- Page 113 and 114:
Liite A: Perustietoja ilmakehästä
- Page 115 and 116:
josta se pienenee suunnilleen ekspo
- Page 117 and 118:
lämpöä. Ilmakehä puolestaan vai
- Page 119 and 120:
heijastuskerroin α, jonka arvo maa
- Page 121 and 122:
Termodynaamisessa tasapainossa kapp
- Page 123 and 124:
Liite D: Molekyylin energiatilojen
- Page 125 and 126:
jota kutsutaan Schrödingerin yhtä
- Page 127 and 128:
Kuva D.1: Karteesinen koordinaatist
- Page 129 and 130:
kulmamuuttujista ja , on yhtälön
- Page 131 and 132:
− ħ2∂ 22 ∂ r U rV rU r= E vi
- Page 133 and 134:
vastaava merkintä perustilaa (n =
- Page 135 and 136:
Kuva D.3: Ylhäällä olevan pienem
- Page 137 and 138:
Liite F: PalauteilmiötPalauteilmi
- Page 139 and 140:
edelleen (IPCC 2007 WG1 Ch.2 kuva 2
- Page 141 and 142:
CLIMATE MODEL EVOLUTION1975 1985 19
- Page 143 and 144:
A2:●●●●Hyvin heterogeeninen
- Page 145 and 146:
adioaktiivisen 14 C isotoopin hajoa
- Page 147 and 148:
pohtimisen aihetta myös maapallon