Pro gradu -tutkielma Fysiikan opettajan ... - Helsinki.fi

minkälaista tutkimusta rahoitetaan, vaikuttaa siihen, mihin asioihin liittyvää tietoa tuotetaan.Mikäli asettamani opetuksen tavoite toteutuu, opetuksen jälkeen henkilö osaa todellisessatilanteessa arvioida erilaisia näkökulmia ja niiden tueksi esitettyjä perusteluja ja muodostaaperustellun mielipiteen asiasta. Tarvittaessa hän osaa verrata esitettyjä seikkoja luotettaviinlähteisiin.2.9.1 Tieteellisen tiedon luonneTieteellinen tieto toimii perustana ja vertailukohteena julkisessa ja yksityisissä keskusteluissaesitetyille käsityksille. Jotta voidaan pyrkiä välittämään mielipiteen muodostamisen kannaltarealistinen kuva erilaisten väitteiden perusteluista, on tarkasteltava tieteellisen tiedonsyntymistä. Lähtökohtana uudelle tieteelliselle tiedolle toimii aikaisempi tieto. Tätä tietoahyödynnetään, täydennetään, vertaillaan tai siinä havaitaan anomalioita. Tästä syystä onkinaiheellisempaa puhua tieteen kehittymisestä. John Losee esittelee erilaisia näkökulmia siihen,kuinka tieteellinen tieto kehittyy. Loseen mukaan Thomas Kuhn on kuvaillut tieteenkehittymistä kahdella tavalla perustuen hänen tulkintaansa tieteen historiasta. Kuhn erotti”normaalin tieteen” (normal science) ja ”kumouksellisen tieteen” (revolutionary science).Normaalissa tieteessä vallitsevaa käsitystä testataan, sovelletaan ja laajennetaan. Kunvallitsevalle käsitykselle esitetään vaihtoehto, tiede siirtyy kumoukselliseen vaiheeseen, jossavaihtoehtojen paremmuutta harkitaan kokeellisen tiedon avulla. Loseen mukaan Imre Lakatoskiinnitti huomion siihen, kuinka tutkimusryhmät pyrkivät kehittämään teoriaa. Hän ehdotti,että tutkimusryhmän toimintaa voidaan kuvata mallilla, jossa ryhmä valitsee lähtökohdiksijotkin oletukset. Näiden oletusten pohjalta pyritään rakentamaan teoria niin, että oletuksia eitarvitsisi kyseenalaistaa. Kun havaitaan anomalia, teoriaa voidaan muokata siten, että senavulla pystytään paremmin selittämään todellisuutta. Tällä tavalla anomaliat eivät suoraanjohda teorian hylkäämiseen, vaan ne voivat toimia lähtökohtana sen kehittämiselle. Loseenmukaan Larry Laudan näki tieteen tekemisen ongelmien ratkaisuun pyrkivänä toimintana.Tällöin empiiriset havainnot voidaan nähdä ongelmina, joiden ratkaisuksi pyritään löytämäänilmiötä kuvaava teoria. Samalla tavoin myös teorioiden väliset yhteensopimattomuudet sekähavaitut anomaliat nähdään ongelmina. Kilpailevien teorioiden paremmuutta voidaan arvioidavertaamalla niiden kykyä ratkaista ongelmia. Näin tieteen kehittyminen voidaan nähdäongelmienratkaisukyvyn kehittymisenä. (Losee, 2001 : 197-208) Bruno Latour ja SteveWoolgar ovat tarkastelleet teoksessaan Laboratory Life, kuinka tiedeyhteisön toiminnassahavaintojen (mittausten), mittalaitteiden ja aikaisempien tutkimustulosten pohjalta nousseet18