Pro gradu -tutkielma Fysiikan opettajan ... - Helsinki.fi

tieteilijöiden mielikuvat kehittyvät tiedeyhteisön hyväksymäksi faktaksi, luotettavaksikuvaukseksi todellisuudesta. Latour ja Woolgar perustivat työnsä havaintoihin tieteilijöidenjokapäiväisestä toiminnasta. Järjestelmällisellä mittalaitteistojen, apulaisten ja tutkittavanmateriaalin avulla tehtävällä tutkimustyöllä tieteilijä pyrkii muodostamaan mielikuvan, jonkaavulla voidaan selittää mittauksista saadut tulokset. Tämän jälkeen hänen täytyy yrittäävakuuttaa itsensä, työtoverinsa ja lopulta muu tiedeyhteisö tämän mielikuvan pätevyydestä.Tässä pyrkimyksessä tieteilijän on pyrittävä huomioimaan mahdolliset vaihtoehtoisetselitykset ja epäilyt, joita muut voivat esittää. Muiden tieteilijöiden epäilyjen ja hyväksynnänkautta tieteilijän tuottaman mielikuvan asema tiedon kentässä voi muuttua faktan ja fiktionvälillä. Kun riittävän laaja tieteilijöiden joukko hyväksyy tiedon faktaksi, se kiteytyy osaksitiedettä. Tällöin muut tieteilijät voivat luottaa siihen ja sitä voidaan käyttää uudentutkimuksen tukena. Tiedon asema voi kuitenkin myöhemmin jälleen muuttua. Tämä voitapahtua esimerkiksi, jos tiedon arviointiperusteet muuttuvat. Havaintojensa ja haastattelujenkautta Latour ja Woolgar tulkitsevat tieteilijää motivoivaksi keskeiseksi tekijäksiuskottavuuden paranemisen. Uskottavuuden lisääntyessä tieteilijän tuottamaa tietoa voidaanpitää luotettavana ja sitä voidaan käyttää muissa tutkimuksissa. Tällöin tieteilijä saahelpommin rahoitusta uuden tutkimuksen tekemiseen. Latour ja Woolgar vertaavat tiedonsyntymistä piikin erottumiseen taustakohinasta mittauksessa sekä elämän syntymiseen jakehittymiseen. Ensimmäisessä vertauksessa ajatuksena on, että katsoessaan mittaustuloksia taipyrkiessään valitsemaan luotettavaa tietoa tutkimuksensa tueksi, tieteilijän on tehtävä valinta,jossa hän päättää, mitkä tiedot ovat luotettavia. Näin luotettavan tiedon voidaan ajatellaolevan kuin mittaustuloksessa erottuva piikki ja muuta tietoa voidaan pitää taustakohinana.Jälkimmäisessä vertauksessa tiedon syntyminen/kehittyminen nähdään rinnasteisena elämänsyntymiselle/kehittymiselle siinä mielessä, että molemmissa tapauksissa epäjärjestyksestäsyntyy järjestystä.Tieteellistä tietoa välitetään tieteellisten julkaisujen välityksellä, joissa tutkijat esittävättutkimustuloksiaan artikkeleissa. Eri tieteenaloilla on omat alalle omistautuneet julkaisunsa.Ennen kuin artikkeli julkaistaan, se käy lävitse arvioinnin, jonka suorittaa tehtävään valittuarvioija. Arvioijat ovat alansa arvostetuimpia tutkijoita, joita pidetään parhaimpinaasiantuntijoina. Kun artikkeli lähetetään lehteen, valitaan yleensä aluksi yksi arvioija, jokalukee artikkelin. Arvioija lähettää kommentit lehden toimittajalle, joka yleensä välittääkommentit myös artikkelin vastaavalle tekijälle. Mikäli arvioija ehdottaa korjauksia,artikkelin tekijät lähettävät korjatun version lehteen, jonka jälkeen prosessi toistuu. Artikkeli19