Tarkastellaan aluksi auringon säteilyä. Lämpötilassa T olevasta kappaleesta lähtevän säteilynteho P pinta-alayksikköä A kohden voidaan laskea Stefanin-Boltzmannin lain avulla.dPdA = T 4 (1),missä on emissiivisyys ja =5,76051⋅10 −8W m 2on Stefanin-Boltzmannin vakio(Mans<strong>fi</strong>eld, O'Sullivan, 1998).Voidaan olettaa Auringon säteilevän likimain mustan kappaleen tavoin, jolloin =1 ja ettäse säteilee keskimäärin vakioteholla pinnan jokaisessa kohdassa. Auringon efektiivinenlämpötila T a on 5785 K ja säde r a = 6,960⋅10 8 m(Karttunen, H., Donner, K. J., Kröger, P.,Oja, H., Poutanen, M., 1995). Tällöin kaavan (1) ja auringon pinta-alan avulla voidaanilmoittaa auringon kokonaissäteilyteho P 0P 0 =4 r a 2 T a 4 ≈3,866⋅10 26 W (2)(itseasiassa efektiivinen lämpötila määritellään kaavan (2) avulla (Karttunen ym., 1995)).Säteily jakautuu auringon ympärille tasaisesti pallokuoren muotoiselle alueelle. Maankeskimääräisellä etäisyydellä auringosta r 0 säteilyn teho pinta-alayksikköä saadaan kaavan (3)avulla. Tämä määritellään aurinkovakioksi S 0 .dPdA = P 04 r 02 =:S 0 (3).Todellisuudessa S 0 ei ole aivan vakio, mutta sen vaihtelu on vähäistä. Sijoittamalla suureidenP 0 ja r 0=149,6⋅10 9 m(Karttunen ym, 1995) arvot lausekkeeseen (3) saadaan S 0 :n arvoksiS 0 ≈1375 W m(4).Maahan auringosta tulevan säteilyn kokonaismäärä voidaan laskea tarkastelemalla maanpaikalla sellaiselle ympyrälevylle, jolla on sama säde r m kuin maalla ja jonka pinta onaurinkoa kohden, saapuvaa säteilyä. Tässä voidaan olettaa ympyrälevylle saapuva säteilytehopaikan suhteen vakioksi. Maahan saapuva keskimääräinen kokonaissäteilyteho P kok voidaanolettaa samaksi kuin tällaiselle ympyrälevylle saapuva kokonaissäteilyteho, jolloin saadaankaavan (3) nojalla lauseke2P kok =S 0 ⋅ r m (5).Osa saapuvasta säteilystä heijastuu maan pinnalta, pilvistä sekä ilmakehän hiukkasista jakaasumolekyyleistä takaisin avaruuteen. Heijastuvan säteilyn määrää kuvaa suure114
heijastuskerroin α, jonka arvo maapallolle (maapallon albedo) on noin 31%. Loppuosasaapuvasta säteilytehosta jakautuu pyörimisestä johtuen maapallon koko pinnalle lämmittäensitä. Keskimääräinen lämmitysteho pinta-alayksikköä kohden on tällöinPA =1− P kok4 r =1− S 02m4(6)Oletetaan jatkossa maapallo tasalämpöiseksi kappaleeksi, joka säteilee mustan kappaleentavoin ja jätetään ilmakehän vaikutus huomiotta. Maa lämpenee auringon säteilynvaikutuksesta. Toisaalta lämpöenergiaa poistuu maasta lämpösäteilynä kaavan (1) mukaisesti(tässä =1 , sillä maa oletettiin mustaksi kappaleeksi). Poistuvan lämpösäteilyn teho pintaalayksikköäkohden kasvaa nopeasti lämpötilan funktiona. Riittävän pitkän ajan kuluttuapäädytään tasapainotilanteeseen, jossa säteilyä poistuu maapallon pinnalta keskimäärin yhtäsuurella teholla kuin sitä saapuukin. Näin ollen tässä tasapainotilanteessa on kaavojen (6) ja(1) nojalla voimassa yhtälö1− S 04 = T 4m(7),josta voidaan ratkaista maapallon keskimääräinen lämpötila T m heijastuskertoimen α(maapallon albedo, 31%) ja kohdassa (4) lasketun aurinkovakion S 0 arvon avulla 5 .T m= 4 1−S 1−0,31⋅1375 W0= 4m44⋅5,67051⋅10 −8 W ≈254 K≈−19 C (8)m 2 ⋅K 4 5 Vaihtoehtoisesti voitaisiin kohdan (8) kaava sekä kaavat (3) ja (4) yhdistää, jolloin voidaan ilmoittaa maanlämpötila auringon efektiivisen lämpötilan ja säteen sekä maapallon albedon ja etäisyyden avulla:T m = 4 1− ⋅ r 2a4 r 0⋅T a115
- Page 1 and 2:
Pro gradu -tutkielmaFysiikan opetta
- Page 3 and 4:
Sisällysluettelo:1 Johdanto: Ilmas
- Page 5 and 6:
1. Johdanto: Ilmastonmuutos kouluop
- Page 7 and 8:
Tarkastelemalla aihetta kokonaisval
- Page 9 and 10:
yhteydessä toisiinsa: osaltaan ain
- Page 11 and 12:
kulttuurin kanssa. Mikäli opetukse
- Page 13 and 14:
asiasta perustellumpi mielipide. Ti
- Page 15 and 16:
tulisi edistää. Jotta olisi mahdo
- Page 17 and 18:
mahdollisuuksien mukaan pyrittävä
- Page 19 and 20:
hänen omasta harkinnastaan. Tämä
- Page 21 and 22:
Kuva 2.4: Tieteellisen tiedon käyt
- Page 23 and 24:
tieteilijöiden mielikuvat kehittyv
- Page 25 and 26:
tarvetta, tuotiin esille. Aiheesta
- Page 27 and 28:
lisääntyessä ja tietokoneiden ke
- Page 29 and 30:
todennäköisesti tehostavat kasvih
- Page 31 and 32:
Kuva 3.1: Yksinkertainen malli, jos
- Page 33 and 34:
Kuva 3.3 : Ylimmässä kuvaajassa (
- Page 35 and 36:
maasta ilmakehään. Lämmennyt ilm
- Page 37 and 38:
Kuva 3.6: a) Vuosittaiset antropoge
- Page 39 and 40:
tuhansien - satojen tuhansien vuosi
- Page 41 and 42:
lopullinen arviointiraportti on vap
- Page 43 and 44:
Kuva 3.9: Hiilidioksidin, metaanin
- Page 45 and 46:
Kuva 3.11: Ennustetut kaasupääst
- Page 47 and 48:
3.6 Muita tieteessä esitettyjä k
- Page 49 and 50:
Vaihtoehtoisena tieteellisesti peru
- Page 51 and 52:
tueksi esitettyihin argumentteihin.
- Page 53 and 54:
Auringonpilkkuja on ollut 1900-luvu
- Page 55 and 56:
IPCC:n arviointiraportin mukaan ilm
- Page 57 and 58:
ympäristöetiikkaan. Tässä ajatt
- Page 59 and 60:
Riikka Lamminmäki on tutkinut pro
- Page 61 and 62:
seurauksena aihe liitetään usein
- Page 63 and 64:
• Jätteet: Biojätteen ja jätep
- Page 65 and 66:
pyrkiä asetettuihin tavoitteisiin
- Page 67 and 68: opetuksen tavoitteita, jotka liitty
- Page 69 and 70: soveltaa erilaisiin aiheisiin, muun
- Page 71 and 72: mediataito” puolestaan ovat sella
- Page 73 and 74: yksinkertaistetun kuvan tai oppilaa
- Page 75 and 76: 4.2.2 LukioOpetuksen tehtävä, arv
- Page 77 and 78: ealistisen kuvan välittäminen tie
- Page 79 and 80: muodostamisen. Tässä yhteydessä
- Page 81 and 82: opetuksen tavoitteen mukaisesti. Va
- Page 83 and 84: kappaleiden lämpenemiseen ja kylme
- Page 85 and 86: Kolmannen luvun kuvausta hahmottava
- Page 87 and 88: Kolmannen luvun tarkastelun nojalla
- Page 89 and 90: eriytettynä kokonaisuutena. Molemm
- Page 91 and 92: Kuva 5.6: Kasvihuonekaasujen vaikut
- Page 93 and 94: ilmastonmuutoksen vaikutuksia köyh
- Page 95 and 96: näkemyksen, jonka mukaan luonnonti
- Page 97 and 98: yhteiskunnallista aihetta jostakin
- Page 99 and 100: ”asiantuntijatodistajina” näyt
- Page 101 and 102: Perustellun mielipiteen muodostamis
- Page 103 and 104: opetusta vastaanottaessaan riittäv
- Page 105 and 106: luonnontieteellisen tiedon luonteen
- Page 107 and 108: KirjallisuusluetteloLuettelo sisäl
- Page 109 and 110: Nijavalli Ravindranath, Andy Reisin
- Page 111 and 112: Oreskes, N. 2004. The Scientific Co
- Page 113 and 114: Liite A: Perustietoja ilmakehästä
- Page 115 and 116: josta se pienenee suunnilleen ekspo
- Page 117: lämpöä. Ilmakehä puolestaan vai
- Page 121 and 122: Termodynaamisessa tasapainossa kapp
- Page 123 and 124: Liite D: Molekyylin energiatilojen
- Page 125 and 126: jota kutsutaan Schrödingerin yhtä
- Page 127 and 128: Kuva D.1: Karteesinen koordinaatist
- Page 129 and 130: kulmamuuttujista ja , on yhtälön
- Page 131 and 132: − ħ2∂ 22 ∂ r U rV rU r= E vi
- Page 133 and 134: vastaava merkintä perustilaa (n =
- Page 135 and 136: Kuva D.3: Ylhäällä olevan pienem
- Page 137 and 138: Liite F: PalauteilmiötPalauteilmi
- Page 139 and 140: edelleen (IPCC 2007 WG1 Ch.2 kuva 2
- Page 141 and 142: CLIMATE MODEL EVOLUTION1975 1985 19
- Page 143 and 144: A2:●●●●Hyvin heterogeeninen
- Page 145 and 146: adioaktiivisen 14 C isotoopin hajoa
- Page 147 and 148: pohtimisen aihetta myös maapallon