Pro gradu -tutkielma Fysiikan opettajan ... - Helsinki.fi

tueksi esitettyihin argumentteihin. Ottaen kuitenkin huomioon asian monimutkaisuuden jasyvälliseen perehtymiseen vaadittavan ajan, tämä ei kuitenkaan valtaosalle ihmisistä olemahdollista. Kuten toisessa luvussa esitettiin tieteellisen tiedon kehittymisen yhteydessä,tieteilijöiden esittämän mielikuvan asema tiedon kentässä muuttuu muiden tieteilijöidenhyväksynnän ja hylkäämisen kautta. IPCC:n raporttiin on kokonaisuudessan osallistunutsatoja tieteilijöitä ja ensimmäisen työryhmän raportinkin vastaavina tekijöinä on 152 tieteiljää.ISPM on vain kymmenen tieteilijän muodostama perusteltu kokonaisuus. Lisäksi onhuomioitava edellä mainittu Naomi Oreskesin tutkimus, jonka perusteella voidaan todeta, ettäIPCC:n arviointiraportissa esitettyä vallitsevaa käsitystä ei juurikaan kyseenalaistetailmastotieteilijöiden keskuudessa. Toisen luvun tarkastelun perusteella on luultavaa, ettämikäli pitävää todistusaineistoa esitetään vallitsevasta näkemyksestä poikkeavan näkemyksentueksi, hyväksyisivät myös muut tieteilijät tämän käsityksen ja siitä tulisi vallitseva näkemys,hyväksytty fakta. Mikäli tämä järjestelmä ei jostain syystä toimisi, olisi kyseessä tieteensisäinen ongelma, jota asiaa tuntemattoman olisi vaikea arvioida. Näin ollen kansalainen onasiantuntijoiden näkemysten varassa, mutta tulkitsemalla esitettyjä näkemyksiä edellisessäluvussa esitetyn tieteellisen tiedon kehittymiseen liittyvän osan perusteella, hän voi pyrkiämuodostamaan realistisen kuvan tilanteesta, jolloin tämä kuva voi toimia asiaan liittyvänmielipiteen muodostamisen pohjana.Gavin Schmidt tarkastelee tieteessä esitettyjä käsityksiä metaanin vaikutuksista ilmastoon jametaanin pitoisuuden muutoksista. Vielä 1970-luvun alussa metaanin vaikutuksia ilmastoonpidettiin merkityksettöminä. 1976 Wei-Chyung Wangin ja muiden tutkijoiden tulostenperusteella havaittiin metaanin absorboivan lämpösäteilyä, jolloin sen arvioitiin vaikuttavankasvihuoneilmiöön. Tänä päivänä metaanin ajatellaan olevan eräs keskeisesti ilmastoonvaikuttavista kasvihuonekaasuista ja siihen liittyvää tutkimusta tehdään aktiivisesti. Metaaniasyntyy hiilivetyjen hajotessa vähähappisissa olosuhteissa esimerkiksi merenpohjassa tai soissaanaerobisten bakteerien vaikutuksesta. Grönlannin ja antarktiksen jääpeitteitä tutkimalla onhavaittu metaanipitoisuuksien yli kaksinkertaistuneen viimeisen 150 vuoden aikana. Määränkasvaminen johtuu todennäköisimmin ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Tätä aikaisemminmetaanipitoisuus on ollut kiinteästi yhteydessä voimakkaisiin ilmastonvaihteluihin. Schmidtinmukaan tutkimalla aikaisempia pitoisuuksia Severnighaus ja Brook ovat tutkimuksensaperusteella esittäneet, että ilman metaanipitoisuus on seurannut ilmaston lämpenemistä.Schmidtin mukaan metaani siis toisaalta vaikuttaa kasvihuoneilmiöön ja toisaalta ilmastonlämpeneminen vaikuttaa ilman metaanipitoisuuteen. Metaanin hajotessa OH-radikaalien47