Pro gradu -tutkielma Fysiikan opettajan ... - Helsinki.fi

IPCC:n arviointiraportin mukaan ilmastonmuutoksesta seuraava haavoittuvuuden uhka onsuurin, kun mahdolliset vaikutukset yhdistyvät muista ongelmista aiheutuviin vaikeuksiin,kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen, ruoan saantiin, ympäristön tilan heikkenemiseen sekäluonnonmullistuksiin. Ilmastonmuutos aiheuttaa hyvin suurella todennäköisyydellä haittaavaltioiden mahdollisuuksille toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekävaikeuttaa YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista. (IPCC 2007 AR4 WG2 Ch. 20 : 813)Jotta edellämainittuihin seikkoihin voidaan kiinnittää huomiota, esitetään seuraavassa lyhyestiYK:n vuosituhattavoitteita sekä YK:n ympäristöohjelman (UNEP) raportoimiavastaavanlaisia globaaleja ympäristöongelmia. Näiden lisäksi on luonnollisesti otettavahuomioon, että joka maassa on vielä omat paikalliset ongelmansa ja olosuhteensa. YK:nvuosituhattavoitteet ovat: äärimmäisen nälän poistaminen, mailmanlaajuinen peruskoulutus,sukupuolten välinen tasa-arvo, lapsikuolleisuuden vähentäminen, raskaana olevien naistenterveyden edistäminen, HIV/Aidsin vastainen työ, kestävän kehityksen varmistaminen sekäkansainvälisen yhteistyön edistäminen kehitystyössä. YK:n ympäristöohjelmassailmastonmuutos mainitaan ensimmäisenä GEO4 -raportissa (Global Environmental Outlook).Seuraavassa tarkastellaan muita raportissa mainittuja globaaleja ongelmia: sisä- ja ulkoilmansaasteiden vuoksi kuolee maailmassa vuosittain ennenaikaisesti yli 2 miljoonaa ihmistä.Sisäilman saasteet liittyvät puun vääränlaiseen polttamiseen sisätiloissa. Ulkoilman laaduntodetaan monissa kaupungeissa parantuneen, mutta saasteiden lisääntyminen tuottaa monissakaupungeissa ongelmia. Vaikka otsonia tuhoavien aineiden käyttö on saatu kuriin,otsoniaukko Etelänapamantereen yläpuolella on nyt laajimmillaan. Otsonikerroksen odotetaanpalautuvan luonnolliseen tilaansa vasta vuosien 2060 - 2075 välillä. Kestämätön maankäyttöyhdessä ilmastonmuutoksen kanssa muokkaavat maata käyttökelvottomaksi. Tämä vaikuttaaerityisesti kuivilla seuduilla asuviin köyhiin ihmisiin. Kuivilla alueilla eläviä ihmisiä on noin2 miljardia ja heistä 90% elää kehitysmaissa. Puhtaan veden määrä ihmistä kohti väheneemaailmanlaajuisesti ja saastunut vesi on edelleen suurin yksittäinen syy sairauksiin jakuolleisuuteen. Tämänhetkisen tilanteen jatkuessa monet maat jäävät veteen liittyvästävuosituhattavoitteeesta. Vuonna 2025 äärimmäisen vähäisellä vedellä toimeentulevienihmisten määrä voi olla 1,8 miljardia. Vesistöjen ekosysteemien hyödyntäminen, erityisestiliiallinen kalastaminen, uhkaa ravinnontuotantoa ja eliöiden monimuotoisuutta. Tunnetuistaeliölajeista suurta enemmistöä uhkaa levinneisyyden ja lukumäärien vähentyminen. (GEO4,2007)51