uutistarinan seuraamiseen. Koska tutkijat olivat monissa kirjoituksissa toimijoina ja aihetta eikäsitelty yksilön kannalta, on mahdollista, että aihe ei ole ollut suuren yleisön tiiviinmielenkiinnon kohteena. Tästä voi johtua iltapäivälehtien vähäinen kiinnostus asiaan, jonkaLamminmäki mainitsee tutkimuksessaan. Toisaalta asiantuntijoiden esilläolo on tässäyhteydessä voinut lisätä faktojen tuntemista, kuten toisessa luvussa tieteellisen tiedon käytönyhteydessä havaittiin.Koska kyseessä on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka ratkaisemiseksi vaaditaan kansainvälistäyhteistyötä, on hyödyllistä tietää, miten asiasta muualla ajatellaan. Liisa Antilla on tutkinutYhdysvalloissa lehdissä ilmestyneitä uutistarinoita, jotka liittyivät ilmastonmuutokseen(aineistoa etsittiin ensimmäisessä vaiheessa lehtitietokannasta käyttämällä hakusanoja”climate” ja ”change”). Antillan mukaan useissa lähteissä on todettu teollisuuden, eturyhmienja PR-yritysten vaikuttaneen yhdysvaltalaisiin tieteilijöihin ja mediaan (Gelbspan 1998, 2004ja 2005, Beder 1999, Leggett 2001, Rampton ja Stauber 2001, Pollack 2003, Lahsen 2005,McKibben 2005, Mooney 2005a ja 2005b, Austin ja Phoenix 2005). Tämän seurauksenalehtikirjoitusten perusteella syntyy vaikutelma, jonka mukaan ilmastonmuutos näyttäytyytieteessä huomattavan kiistanalaisena aiheena. Antilla toteaa myös omassa tutkimuksessaantällaista kiistanalaista kuvaa välittäneitä uutisia olleen paljon. Skeptisesti ilmastonmuutokseensuhtautuvia tieteilijöitä, joilla on tunnetusti suhteita fossiilisia polttoaineita käyttäväänteollisuuteen, käytettiin usein uutisissa tärkeimpinä määrittelijöinä. (Antilla, 2005) Toisessaluvussa tieteellisen tiedon käytön yhteydessä havaittiin, että jos uutislähteissä esitellään kahtaeri näkemystä, syntyy ihmisille helposti kuva, jonka mukaan esitetyt näkemykset ovattieteellisesti yhtä hyväksyttyjä, vaikka uutisessa ei tällaista väitettä suoranaisesti esitettykään.On siis mahdollista, että uutisoinnilla on Yhdysvalloissa ollut vaikutusta kansalaistenkäsitykseen siitä, kuinka hyväksyttynä väitettä ”ihmisen toiminnalla on ollut ilmastoalämmittävä vaikutus” pidetään tieteilijöiden keskuudessa.Ison-Britannian mediassa ilmastonmuutokseen viitattiin usein muita asioita käsittelevienuutisten yhteydessä. Koska ilmastonmuutos on ollut esillä pitkään, uutisissa oletetaanihmisten jo tuntevan monia siihen liittyviä seikkoja. Luultavasti tämän seurauksenailmastonmuutoksen syitä ei tarkastella kovin syvällisesti, vaan ne mainitaan usein vainlyhyesti. Seurauksia käsitellään usein kotimaisesta näkökulmasta, eikä muualle maailmaankohdistuvia vakavia vaikutuksia tarkastella yhtä usein. Englantilaisen keskustelukulttuurin56
seurauksena aihe liitetään usein säähän. Tieteellinen pohja nähdään lähempänä faktaa kuin<strong>fi</strong>ktiota, eikä tieteellistä debattia korosteta. Kuten Suomessa, myöskään englantilaisetiltapäivälehdet (tabloid) eivät käsitelleet ilmastonmuutosta kovinkaan usein. Kuten toisessaluvussa mainittiin, kasvihuoneilmiö tunnettiin kohtuullisen heikosti ja ihmiset monesti liittivätsamassa yhteydessä esiintyneet asiat toisiinsa. Tämän seurauksena esimerkiksi otsoniaukko jaydinvoima käsitettiin usein ilmastonmuutoksen aiheuttajiksi. Toisaalta hiilidioksidin jametsien tuhoutumisen vaikutus osattiin yhdistää aiheeseen oikein. (Hargreaves, Lewis,Speers, 2003)Eri kulttuureissa vallitsevat erilaiset arvot, tavat ja käytännöt vaikuttavat ihmistenmuodostamaan mielipiteeseen. Monika Bauhr on tutkinut ilmastonmuutokseen liittyvänasiantuntijatiedon vaikutusta mielipiteisiin kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa: Ruotsissaja Tansaniassa. Hänen yleisempänä tavoitteenaan on kuvata asiantuntijatiedon vaikutustaglobaaliin mielipiteeseen. Bauhr olettaa, että erilaiset tekijät, kuten kulttuurissa vallitsevatolosuhteet ja käsitykset sekä eri alueille kohdistuvat erilaiset vaikutukset vaikuttavat siihen,miten ilmiö hahmotetaan eri kulttuureissa. Ruotsalaisista ja tansanialaisista yliopistoopiskelijoistakoostuville ryhmille näytettiin kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC)arviointiraporttiin perustuva video, jonka jälkeen ryhmien jäsenet vastasivat kyselyyn, jonkakysymykset mittasivat erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä mielipiteitä ja faktojentuntemista. Kontrolliryhmien avulla, jotka vastasivat kyselyyn näkemättä videota, voitiinpäätellä minkälainen vaikutus esitetyllä tiedolla oli erilaisissa kulttuureissa elävien ihmistenmielipiteisiin. Tutkimusten tulosten perusteella pääteltiin, että sekä Tansaniassa että Ruotsissaesitetty tieto vaikutti mielipiteisiin lisäten tukea toimille ilmastonmuutokseen reagoimiseksi.Kuitenkin mielipiteissä eroa havaittiin olevan siinä, kuinka asiaan tulisi reagoida. Ruotsalaisetnäkivät valtion instituutioiden toimenpiteet hyvänä tapana suhtautua ilmastonmuutoksenhaasteisiin, kun taas tansanialaiset näkivät tärkeänä tekijänä yksilöiden oman toiminnan.(Bauhr, 2005)3.10 Yksilön vaikutusmahdollisuudetJotta muutoksia voisi todella tapahtua, tarvitaan konkreettisia toimia. Tästä syystä opetus eivoi jäädä pelkäksi faktojen esittämiseksi ja mielipiteen harkitsemiseksi. Kun oppilaille onannettu hyvät eväät perustellun mielipiteen muodostamiseksi, tarvitaan myös57
- Page 1 and 2:
Pro gradu -tutkielmaFysiikan opetta
- Page 3 and 4:
Sisällysluettelo:1 Johdanto: Ilmas
- Page 5 and 6:
1. Johdanto: Ilmastonmuutos kouluop
- Page 7 and 8:
Tarkastelemalla aihetta kokonaisval
- Page 9 and 10: yhteydessä toisiinsa: osaltaan ain
- Page 11 and 12: kulttuurin kanssa. Mikäli opetukse
- Page 13 and 14: asiasta perustellumpi mielipide. Ti
- Page 15 and 16: tulisi edistää. Jotta olisi mahdo
- Page 17 and 18: mahdollisuuksien mukaan pyrittävä
- Page 19 and 20: hänen omasta harkinnastaan. Tämä
- Page 21 and 22: Kuva 2.4: Tieteellisen tiedon käyt
- Page 23 and 24: tieteilijöiden mielikuvat kehittyv
- Page 25 and 26: tarvetta, tuotiin esille. Aiheesta
- Page 27 and 28: lisääntyessä ja tietokoneiden ke
- Page 29 and 30: todennäköisesti tehostavat kasvih
- Page 31 and 32: Kuva 3.1: Yksinkertainen malli, jos
- Page 33 and 34: Kuva 3.3 : Ylimmässä kuvaajassa (
- Page 35 and 36: maasta ilmakehään. Lämmennyt ilm
- Page 37 and 38: Kuva 3.6: a) Vuosittaiset antropoge
- Page 39 and 40: tuhansien - satojen tuhansien vuosi
- Page 41 and 42: lopullinen arviointiraportti on vap
- Page 43 and 44: Kuva 3.9: Hiilidioksidin, metaanin
- Page 45 and 46: Kuva 3.11: Ennustetut kaasupääst
- Page 47 and 48: 3.6 Muita tieteessä esitettyjä k
- Page 49 and 50: Vaihtoehtoisena tieteellisesti peru
- Page 51 and 52: tueksi esitettyihin argumentteihin.
- Page 53 and 54: Auringonpilkkuja on ollut 1900-luvu
- Page 55 and 56: IPCC:n arviointiraportin mukaan ilm
- Page 57 and 58: ympäristöetiikkaan. Tässä ajatt
- Page 59: Riikka Lamminmäki on tutkinut pro
- Page 63 and 64: • Jätteet: Biojätteen ja jätep
- Page 65 and 66: pyrkiä asetettuihin tavoitteisiin
- Page 67 and 68: opetuksen tavoitteita, jotka liitty
- Page 69 and 70: soveltaa erilaisiin aiheisiin, muun
- Page 71 and 72: mediataito” puolestaan ovat sella
- Page 73 and 74: yksinkertaistetun kuvan tai oppilaa
- Page 75 and 76: 4.2.2 LukioOpetuksen tehtävä, arv
- Page 77 and 78: ealistisen kuvan välittäminen tie
- Page 79 and 80: muodostamisen. Tässä yhteydessä
- Page 81 and 82: opetuksen tavoitteen mukaisesti. Va
- Page 83 and 84: kappaleiden lämpenemiseen ja kylme
- Page 85 and 86: Kolmannen luvun kuvausta hahmottava
- Page 87 and 88: Kolmannen luvun tarkastelun nojalla
- Page 89 and 90: eriytettynä kokonaisuutena. Molemm
- Page 91 and 92: Kuva 5.6: Kasvihuonekaasujen vaikut
- Page 93 and 94: ilmastonmuutoksen vaikutuksia köyh
- Page 95 and 96: näkemyksen, jonka mukaan luonnonti
- Page 97 and 98: yhteiskunnallista aihetta jostakin
- Page 99 and 100: ”asiantuntijatodistajina” näyt
- Page 101 and 102: Perustellun mielipiteen muodostamis
- Page 103 and 104: opetusta vastaanottaessaan riittäv
- Page 105 and 106: luonnontieteellisen tiedon luonteen
- Page 107 and 108: KirjallisuusluetteloLuettelo sisäl
- Page 109 and 110: Nijavalli Ravindranath, Andy Reisin
- Page 111 and 112:
Oreskes, N. 2004. The Scientific Co
- Page 113 and 114:
Liite A: Perustietoja ilmakehästä
- Page 115 and 116:
josta se pienenee suunnilleen ekspo
- Page 117 and 118:
lämpöä. Ilmakehä puolestaan vai
- Page 119 and 120:
heijastuskerroin α, jonka arvo maa
- Page 121 and 122:
Termodynaamisessa tasapainossa kapp
- Page 123 and 124:
Liite D: Molekyylin energiatilojen
- Page 125 and 126:
jota kutsutaan Schrödingerin yhtä
- Page 127 and 128:
Kuva D.1: Karteesinen koordinaatist
- Page 129 and 130:
kulmamuuttujista ja , on yhtälön
- Page 131 and 132:
− ħ2∂ 22 ∂ r U rV rU r= E vi
- Page 133 and 134:
vastaava merkintä perustilaa (n =
- Page 135 and 136:
Kuva D.3: Ylhäällä olevan pienem
- Page 137 and 138:
Liite F: PalauteilmiötPalauteilmi
- Page 139 and 140:
edelleen (IPCC 2007 WG1 Ch.2 kuva 2
- Page 141 and 142:
CLIMATE MODEL EVOLUTION1975 1985 19
- Page 143 and 144:
A2:●●●●Hyvin heterogeeninen
- Page 145 and 146:
adioaktiivisen 14 C isotoopin hajoa
- Page 147 and 148:
pohtimisen aihetta myös maapallon