hyvinvoinnin kannalta tärkeinä huomioonotettavina tekijöinä, mutta niihin ei tarjota valmiitavastauksia. Perustavaa laatua olevia yleisesti hyväksyttyjä arvoja, kuten muiden ihmisten jaelämän kunnioittamista, tulee pitää arvokkaina ja niitä tulee välittää opetuksessa.Affektiivisen alueen kehittymistä ei tule arvioida formaalisti arvosanalla sen ainakinosittaisesta subjektiivisuudesta johtuen ja siksi, että tämä olisi ristiriidassa autonomianihanteen kanssa. Sen sijaan tämän alueen kehittämiseksi opetuksessa tulee tuoda esiin erilaisiaarvoja, näkökulmia ja niiden huomioimisen tärkeyttä käytännön toiminnassa.Seuraavassa tarkastellaan ilmastonmuutosaiheen käsittelyä opetuksessa eri luokka-asteilla.Jerome Brunerin mukaan eri-ikäisille oppilaille voidaan tarjota tietoa, joka sopii heidänikäryhmälleen ominaiseen tapaan käsitellä asioita. Tällöin nuori oppilas voi edetä aiheeseentutustumisessa pitkällekin omalla tasollaan, vaikka esimerkiksi opetettavaan aiheeseenliittyviä tarkkoja käsitteitä ei vielä määriteltäisikään. (Bruner, 1960 : 52) Samankaltaistaajattelua edustaa Kaarle ja Riitta Kurki-Suonion määrittelemä hahmottava lähestymistapa,jonka mukaan fysikaalisia ilmiöitä opetettaessa on hyödyllistä edetä ilmiön konkreettisestahavainnoinnista kohti suureita, lakeja, malleja ja teorioita. Ilmiöön tutustutaan havainnoimallailmiöstä kvalitatiivisesti (tarkkailu, ominaisuuksien havainnointi) niitä asioita, joitamyöhemmin kuvataan kvantitatiivisella (tarkempi matemaattinen esitys) mallilla. Näinkvalitatiivinen hahmottaminen tukee myöhemmin esitettävää tarkempaa kvantitatiivistaesitystä. (Kurki-Suonio & al., 1994 : 264-274) Sekä Bruner että Kurki-Suoniot mainitsevatspiraaliperiaatteen, jonka mukaan opetettavan aiheen keskeisiin ominaisuuksiin voidaantutustua jo aikaisessa vaiheessa, vaikka käsitteet ovat vielä täsmentymättömiä. Myöhemmässävaiheessa aiheeseen palataan, jolloin käsitteet täsmentyvät, laajentuvat ja kehittyvät. Brunerkiinnittää huomion siihen, että aikaisessa vaiheessa annettavassa opetuksessa on keskityttäväsellaisiin keskeisiin yleisiin aiheisiin, jotka nähdään tärkeiksi tulevan oppimisen kannalta.Hän esittää myös, että on hyödyllistä opettaa sellaisia keskeisiä periaatteita, joita voidaansoveltaa moniin aiheisiin. (Bruner, 1960 : 52-54) Tämän perusteella aiheen kannaltaopetuksen aikaisessa vaiheessa ensimmäiseksi tavoitteeksi määritellään sellaisten keskeistenyleistettävien periaatteiden opettaminen, jotka soveltuvat monien erilaisten yhteiskunnallistenja fysikaalisten aiheiden käsittelyyn. Näin ilmastonmuutos nähdään yhtenä aiheena, johonnäitä periaatteita voidaan soveltaa. Tällaisia periaatteita ovat mm. ilmiöissä vaikuttavientekijöiden hahmottaminen, asioiden liittyminen toisiinsa fysikaalisessa mielessä jayleisemminkin, asioiden pohtiminen eri näkökulmista sekä perustavaa laatua olevat arvot.Myöhemmässä vaiheessa näitä periaatteita voidaan täsmentää, laajentaa ja niitä voidaan64
soveltaa erilaisiin aiheisiin, muun muassa ilmastonmuutosaiheen käsittelyyn. Mikäliilmastonmuutos mainitaan opetuksessa jo aikaisessa vaiheessa, on otettava huomioon lastentapa kokea ja käsitellä asioita. On mahdollista, että aihe saattaa tuntua pelottavalta taiahdistavalta ja on varottava että oppilaille ei jää esimerkiksi mustavalkoista kuvaa aiheeseenliittyvistä monimutkaisista seikoista. Realistisen maailmankuvan muotoutumisen kannalta ontärkeää sopivassa kehitysvaiheessa ymmärtää, että erilaisia ongelmia on olemassa ja niihin onpyrittävä ja pyritäänkin löytämään ratkaisuja. Sopivassa vaiheessa asiaa voidaan käsitelläopetuksessa valitsemalla sopivanlainen käsittelytapa. Vanhemmat oppilaat (luultavasti noin6.-7. luokka) saattavat ehkä pitää pelkkien periaatteiden esittämistä naiivina taiyksinkertaistettuna, jolloin opetuksessa voidaan tuoda esille periaatteiden soveltamisenvaikeutta esittämällä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvää keskustelua,erilaisia näkökulmia tai fysiikan kvantitatiivista esitystä sekä fysikaalisen tiedon soveltamistakäytännön tilanteisiin ja niiden tulkintaan. Periaatteiden ja tiedon pohtiminen aiheen kannaltalisää niiden merkitystä ja niiden arvo voidaan ymmärtää. Myöhemmin esimerkiksi yläasteenylimmillä luokilla tai lukiossa energian käsite tulee tutuksi monissa yhteyksissä, ilmiöidenymmärrys laajentuu teorioiden tasolle ja ilmastonmuutokseen ja sen hillitsemiseen liittyvätmonet erilaiset aihealueet ja näkökulmat tulevat tunnetummiksi. Tällöin aihetta voidaanopetuksessa käsitellä huomattavasti monipuolisemmin, syvällisemmin ja realistisemmin.4.2 OpetussuunnitelmatSeuraavaksi tarkastellaan edellä mainitulla tavalla opetussuunnitelmaa aiempien lukujennojalla ja toisaalta takastellaan opetussuunnitelman ja esitetyn näkökulman nojallamahdollisuuksia ilmastonmuutosaiheen käsittelemiseksi eri luokka-asteilla.4.2.1 PerusopetusOpetuksen arvopohja ja tehtävä sekä oppimiskäsitys. Opetussuunnitelman mukaan”perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnonmonimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuudenhyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien javapauksien kunnioittamista”. (POPS, 2004) Lähes kaikki mainitut arvot liittyvät myösilmastonmuutosaiheeseen edellisten lukujen käsittelyn nojalla suureksi osaksi sen vuoksi, ettäaihe on niin laaja ja arvopohja ilmaistu hyvin yleisessä muodossa. Näitä arvoja voidaan pitää65
- Page 1 and 2:
Pro gradu -tutkielmaFysiikan opetta
- Page 3 and 4:
Sisällysluettelo:1 Johdanto: Ilmas
- Page 5 and 6:
1. Johdanto: Ilmastonmuutos kouluop
- Page 7 and 8:
Tarkastelemalla aihetta kokonaisval
- Page 9 and 10:
yhteydessä toisiinsa: osaltaan ain
- Page 11 and 12:
kulttuurin kanssa. Mikäli opetukse
- Page 13 and 14:
asiasta perustellumpi mielipide. Ti
- Page 15 and 16:
tulisi edistää. Jotta olisi mahdo
- Page 17 and 18: mahdollisuuksien mukaan pyrittävä
- Page 19 and 20: hänen omasta harkinnastaan. Tämä
- Page 21 and 22: Kuva 2.4: Tieteellisen tiedon käyt
- Page 23 and 24: tieteilijöiden mielikuvat kehittyv
- Page 25 and 26: tarvetta, tuotiin esille. Aiheesta
- Page 27 and 28: lisääntyessä ja tietokoneiden ke
- Page 29 and 30: todennäköisesti tehostavat kasvih
- Page 31 and 32: Kuva 3.1: Yksinkertainen malli, jos
- Page 33 and 34: Kuva 3.3 : Ylimmässä kuvaajassa (
- Page 35 and 36: maasta ilmakehään. Lämmennyt ilm
- Page 37 and 38: Kuva 3.6: a) Vuosittaiset antropoge
- Page 39 and 40: tuhansien - satojen tuhansien vuosi
- Page 41 and 42: lopullinen arviointiraportti on vap
- Page 43 and 44: Kuva 3.9: Hiilidioksidin, metaanin
- Page 45 and 46: Kuva 3.11: Ennustetut kaasupääst
- Page 47 and 48: 3.6 Muita tieteessä esitettyjä k
- Page 49 and 50: Vaihtoehtoisena tieteellisesti peru
- Page 51 and 52: tueksi esitettyihin argumentteihin.
- Page 53 and 54: Auringonpilkkuja on ollut 1900-luvu
- Page 55 and 56: IPCC:n arviointiraportin mukaan ilm
- Page 57 and 58: ympäristöetiikkaan. Tässä ajatt
- Page 59 and 60: Riikka Lamminmäki on tutkinut pro
- Page 61 and 62: seurauksena aihe liitetään usein
- Page 63 and 64: • Jätteet: Biojätteen ja jätep
- Page 65 and 66: pyrkiä asetettuihin tavoitteisiin
- Page 67: opetuksen tavoitteita, jotka liitty
- Page 71 and 72: mediataito” puolestaan ovat sella
- Page 73 and 74: yksinkertaistetun kuvan tai oppilaa
- Page 75 and 76: 4.2.2 LukioOpetuksen tehtävä, arv
- Page 77 and 78: ealistisen kuvan välittäminen tie
- Page 79 and 80: muodostamisen. Tässä yhteydessä
- Page 81 and 82: opetuksen tavoitteen mukaisesti. Va
- Page 83 and 84: kappaleiden lämpenemiseen ja kylme
- Page 85 and 86: Kolmannen luvun kuvausta hahmottava
- Page 87 and 88: Kolmannen luvun tarkastelun nojalla
- Page 89 and 90: eriytettynä kokonaisuutena. Molemm
- Page 91 and 92: Kuva 5.6: Kasvihuonekaasujen vaikut
- Page 93 and 94: ilmastonmuutoksen vaikutuksia köyh
- Page 95 and 96: näkemyksen, jonka mukaan luonnonti
- Page 97 and 98: yhteiskunnallista aihetta jostakin
- Page 99 and 100: ”asiantuntijatodistajina” näyt
- Page 101 and 102: Perustellun mielipiteen muodostamis
- Page 103 and 104: opetusta vastaanottaessaan riittäv
- Page 105 and 106: luonnontieteellisen tiedon luonteen
- Page 107 and 108: KirjallisuusluetteloLuettelo sisäl
- Page 109 and 110: Nijavalli Ravindranath, Andy Reisin
- Page 111 and 112: Oreskes, N. 2004. The Scientific Co
- Page 113 and 114: Liite A: Perustietoja ilmakehästä
- Page 115 and 116: josta se pienenee suunnilleen ekspo
- Page 117 and 118: lämpöä. Ilmakehä puolestaan vai
- Page 119 and 120:
heijastuskerroin α, jonka arvo maa
- Page 121 and 122:
Termodynaamisessa tasapainossa kapp
- Page 123 and 124:
Liite D: Molekyylin energiatilojen
- Page 125 and 126:
jota kutsutaan Schrödingerin yhtä
- Page 127 and 128:
Kuva D.1: Karteesinen koordinaatist
- Page 129 and 130:
kulmamuuttujista ja , on yhtälön
- Page 131 and 132:
− ħ2∂ 22 ∂ r U rV rU r= E vi
- Page 133 and 134:
vastaava merkintä perustilaa (n =
- Page 135 and 136:
Kuva D.3: Ylhäällä olevan pienem
- Page 137 and 138:
Liite F: PalauteilmiötPalauteilmi
- Page 139 and 140:
edelleen (IPCC 2007 WG1 Ch.2 kuva 2
- Page 141 and 142:
CLIMATE MODEL EVOLUTION1975 1985 19
- Page 143 and 144:
A2:●●●●Hyvin heterogeeninen
- Page 145 and 146:
adioaktiivisen 14 C isotoopin hajoa
- Page 147 and 148:
pohtimisen aihetta myös maapallon