missä h on Planckin vakio ja f on säteilyn taajuus, vastaa kahden eri energiatilan välistäerotusta. Käytännössä säteilyn ei kuitenkaan tarvitse täysin tarkasti vastata energiatilojenerotusta erilaisista fysikaalisista ilmiöistä johtuen. Monet kaksiatomiset kaasut, kuten typpi jahappi, eivät juuri vuorovaikuta lämpösäteilyn kanssa kun taas suurempimolekyyliset kaasut,kuten vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, otsoni ja ilokaasu, absorboivat lämpösäteilyävoimakkaasti, mutta eivät kovinkaan paljon vuorovaikuta valon kanssa. (Räisänen, 2004)Kaasuja, jotka absorboivat lämpösäteilyä voimakkaasti, sanotaan kasvihuonekaasuiksikasvihuoneilmiön nimityksen mukaisesti.Kuvassa 3.4 tarkastellaan eri tekijöiden vaikutusta energian kulkuun maapallolla. Koskamaahan tulevan ja maasta poistuvan energian määrä on tasapainotilanteessa yhtä suuri,voidaan energian siirtymistä eri prosesseissa kutsua maapallon lämpötaloudeksi. Jos tulevanenergian määrä olisi suurempi kuin poistuvan energian määrä, maapallo lämpenisi.Vastaavasti poistuvan energian ollessa suurempi maapallo jäähtyisi.Kuva 3.4: Maapallon lämpötalous: maapallon pinnan ja ilmakehän lämpöenergiaa välittäviä prosesseja. (Rinne1998)Osa tulevasta auringon säteilystä heijastuu pilvistä, aerosoleista, ilmasta ja maan pinnasta; osaabsorboituu ilmaan ja maan pintaan. Veden höyrystyminen ja tiivistyminen siirtävät lämpöä30
maasta ilmakehään. Lämmennyt ilma ja maa lähettävät lämpösäteilyä. Lämpösäteily onvuorovaikutuksessa ilmakehän kasvihuonekaasujen kanssa ja suuri osa maan säteilemästälämmöstä palautuu tästä syystä takaisin maahan. Kasvihuonekaasuja ovat mm. vesihöyry(H 2 O), hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), ilokaasu (N 2 O) ja otsoni (O 3 ). Noin puolet tulevastavalosta pääsee maan pinnalle. Maanpinnan säteilemästä lämpösäteilystä vain noinkymmenesosa pääsee suoraan avaruuteen. (Räisänen, 2004 : 12)Kohottamalla maapallon lämpötilaa luonnollinen kasvihuoneilmiö mahdollistaa elämänmaapallolla siinä muodossa, kuin se esiintyy (Räisänen 2004 : 1). Ihmisen toiminta onvaikuttanut monien kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin sekä metaanin, määränlisääntymiseen (IPCC WG1: SPM, TS 2007 : 23-28,). Tästä syystä ihmisen toiminta hyvintodennäköisesti tehostaa kasvihuoneilmiötä ja aiheuttaa ilmaston lämpenemistä (IPCC WG1:SPM, TS 2007 : 60). Tässä yhteydessä esimerkiksi hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC)arviointiraportissa puhutaan antropogeenisistä (anthropogenic) ja luonnollisista tekijöistä.Antropogeenisillä tekijöillä viitataan ihmisen toiminnasta aiheutuvaan ilmaston muuttumiseenerotuksena luonnollisista tekijöistä (esimerkiksi auringon säteilytehon vaihtelu) aiheutuvistailmastonmuutoksista. (IPCC 2007)Kun tarkastellaan eri tekijöiden vaikutusta lämpötilan muutokseen, on hyödyllistä tutustuasäteilypakotteen käsitteeseen sekä palauteilmiöihin. Säteilypakote ilmaisee, kuinka paljontietty ulkoinen tekijä vaikuttaa säteilytaseeseen, ennen kuin syntyy ilmastonmuutoksia, jotkapyrkivät palauttamaan tasapainon. Esimerkiksi auringon säteilytehon lisääntyminen taihiilidioksidipitoisuuden kasvu ovat tällaisia ulkoisia tekijöitä. Säteilypakotteen käsitettätarkastellaan lähemmin liitteessä E. Palauteilmiöitä ovat esimerkiksi ilmanvesihöyrypitoisuuden, pilvisyyden tai lumipeitteen muutokset. Palauteilmiöitä tarkastellaanlähemmin liitteessä F. Myös palauteilmiöt voivat vaikuttaa lämpötilan muutokseen hyvinkinvoimakkaasti. Jos esimerkiksi ilman hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuisi, voidaanlaskemalla arvioida, että maapallo lämpenisi noin 1,2 °C, jos palauteilmiöitä ei huomioitaisi.Ilmastomallien mukaan lämpeneminen olisi palauteilmiöistä johtuen kuitenkinvoimakkaampaa, luultavasti välillä 2 – 4,5 °C. (Räisänen, 2008; IPCC 2007)31
- Page 1 and 2: Pro gradu -tutkielmaFysiikan opetta
- Page 3 and 4: Sisällysluettelo:1 Johdanto: Ilmas
- Page 5 and 6: 1. Johdanto: Ilmastonmuutos kouluop
- Page 7 and 8: Tarkastelemalla aihetta kokonaisval
- Page 9 and 10: yhteydessä toisiinsa: osaltaan ain
- Page 11 and 12: kulttuurin kanssa. Mikäli opetukse
- Page 13 and 14: asiasta perustellumpi mielipide. Ti
- Page 15 and 16: tulisi edistää. Jotta olisi mahdo
- Page 17 and 18: mahdollisuuksien mukaan pyrittävä
- Page 19 and 20: hänen omasta harkinnastaan. Tämä
- Page 21 and 22: Kuva 2.4: Tieteellisen tiedon käyt
- Page 23 and 24: tieteilijöiden mielikuvat kehittyv
- Page 25 and 26: tarvetta, tuotiin esille. Aiheesta
- Page 27 and 28: lisääntyessä ja tietokoneiden ke
- Page 29 and 30: todennäköisesti tehostavat kasvih
- Page 31 and 32: Kuva 3.1: Yksinkertainen malli, jos
- Page 33: Kuva 3.3 : Ylimmässä kuvaajassa (
- Page 37 and 38: Kuva 3.6: a) Vuosittaiset antropoge
- Page 39 and 40: tuhansien - satojen tuhansien vuosi
- Page 41 and 42: lopullinen arviointiraportti on vap
- Page 43 and 44: Kuva 3.9: Hiilidioksidin, metaanin
- Page 45 and 46: Kuva 3.11: Ennustetut kaasupääst
- Page 47 and 48: 3.6 Muita tieteessä esitettyjä k
- Page 49 and 50: Vaihtoehtoisena tieteellisesti peru
- Page 51 and 52: tueksi esitettyihin argumentteihin.
- Page 53 and 54: Auringonpilkkuja on ollut 1900-luvu
- Page 55 and 56: IPCC:n arviointiraportin mukaan ilm
- Page 57 and 58: ympäristöetiikkaan. Tässä ajatt
- Page 59 and 60: Riikka Lamminmäki on tutkinut pro
- Page 61 and 62: seurauksena aihe liitetään usein
- Page 63 and 64: • Jätteet: Biojätteen ja jätep
- Page 65 and 66: pyrkiä asetettuihin tavoitteisiin
- Page 67 and 68: opetuksen tavoitteita, jotka liitty
- Page 69 and 70: soveltaa erilaisiin aiheisiin, muun
- Page 71 and 72: mediataito” puolestaan ovat sella
- Page 73 and 74: yksinkertaistetun kuvan tai oppilaa
- Page 75 and 76: 4.2.2 LukioOpetuksen tehtävä, arv
- Page 77 and 78: ealistisen kuvan välittäminen tie
- Page 79 and 80: muodostamisen. Tässä yhteydessä
- Page 81 and 82: opetuksen tavoitteen mukaisesti. Va
- Page 83 and 84: kappaleiden lämpenemiseen ja kylme
- Page 85 and 86:
Kolmannen luvun kuvausta hahmottava
- Page 87 and 88:
Kolmannen luvun tarkastelun nojalla
- Page 89 and 90:
eriytettynä kokonaisuutena. Molemm
- Page 91 and 92:
Kuva 5.6: Kasvihuonekaasujen vaikut
- Page 93 and 94:
ilmastonmuutoksen vaikutuksia köyh
- Page 95 and 96:
näkemyksen, jonka mukaan luonnonti
- Page 97 and 98:
yhteiskunnallista aihetta jostakin
- Page 99 and 100:
”asiantuntijatodistajina” näyt
- Page 101 and 102:
Perustellun mielipiteen muodostamis
- Page 103 and 104:
opetusta vastaanottaessaan riittäv
- Page 105 and 106:
luonnontieteellisen tiedon luonteen
- Page 107 and 108:
KirjallisuusluetteloLuettelo sisäl
- Page 109 and 110:
Nijavalli Ravindranath, Andy Reisin
- Page 111 and 112:
Oreskes, N. 2004. The Scientific Co
- Page 113 and 114:
Liite A: Perustietoja ilmakehästä
- Page 115 and 116:
josta se pienenee suunnilleen ekspo
- Page 117 and 118:
lämpöä. Ilmakehä puolestaan vai
- Page 119 and 120:
heijastuskerroin α, jonka arvo maa
- Page 121 and 122:
Termodynaamisessa tasapainossa kapp
- Page 123 and 124:
Liite D: Molekyylin energiatilojen
- Page 125 and 126:
jota kutsutaan Schrödingerin yhtä
- Page 127 and 128:
Kuva D.1: Karteesinen koordinaatist
- Page 129 and 130:
kulmamuuttujista ja , on yhtälön
- Page 131 and 132:
− ħ2∂ 22 ∂ r U rV rU r= E vi
- Page 133 and 134:
vastaava merkintä perustilaa (n =
- Page 135 and 136:
Kuva D.3: Ylhäällä olevan pienem
- Page 137 and 138:
Liite F: PalauteilmiötPalauteilmi
- Page 139 and 140:
edelleen (IPCC 2007 WG1 Ch.2 kuva 2
- Page 141 and 142:
CLIMATE MODEL EVOLUTION1975 1985 19
- Page 143 and 144:
A2:●●●●Hyvin heterogeeninen
- Page 145 and 146:
adioaktiivisen 14 C isotoopin hajoa
- Page 147 and 148:
pohtimisen aihetta myös maapallon