hyväksytään julkaistavaksi arvioijan kommenttien perusteella. (Physical Review) Kunartikkeli julkaistaan, tietävät muut tutkijat, että se on läpäissyt prosessin ja tietoa voidaanesimerkiksi käyttää oman tutkimuksen tukena tai omia tuloksia voidaan verrata artikkelissaesitettyihin tuloksiin.2.9.2 Tieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassaJotta voitaisiin ymmärtää tieteellisen tiedon ja teknologian roolia, mahdollisuuksia jarajoituksia, yhteiskunnallisessa kysymyksessä, tarkastellaan tieteellisen tiedon käyttöäerilaisten yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä. Jean-Pierre Le Bourhis käsitteleeartikkelissaan Water Parliaments: Some Examples yhteiskunnallista päätöksentekoa vedenhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Ranskassa eräiden suurten jokien hallinnoinnin yhteyteenon perustettu kokouksia, jotka tekevät veteen liittyviä päätöksiä. Näissä kokouksissa vedenkäyttäjät voivat osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon. Päätösten tekeminen eikuitenkaan tässäkään tapauksessa ole ollut yksinkertaista, sillä useita erilaisia näkökulmia japerusteluita esitetään. Lisäksi ongelmia aiheuttavat perinteiset edustukselliset kysymykset,kuten: kuka voi edustaa suurempaa joukkoa? Ympäristökysymysten yhteydessä näkökulmientueksi esitetään usein tutkimuksia, taulukoita ja kuvaajia. Yhteisymmärryksen löytäminentiedon perusteella ei kuitenkaan ole ollut helppoa, sillä tietoa voidaan tulkita eri tavoin. Myösepäilyksiä tiedon valikoinnista ja manipuloinnista on esitetty. Erilaisista ongelmistahuolimatta Bourhis näkee kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon parempanavaihtoehtona, kuin pelkästään tiukkaan valtion hallintoon perustuvan päätöksenteon tai täysinvapaan markkinoiden saneleman käytännön. (Le Bourhis, 2005). Wiebe E. Bijker kuvaaartikkelissaan tieteen ja tekniikan hyödyntämistä Hollannissa veden pitämiseksi pois maaalueilta.Vuonna 1953 myrskyn seurauksena pato murtui ja tulvivat vedet aiheuttivatlaajamittaisen katastro<strong>fi</strong>n, joka jätti jälkensä myös tuleviin poliittisiin keskusteluihin. Uudellateknisellä ja tieteellisellä osaamisella oli toistuvasti tärkeä rooli tulvaa seuraavissa vaiheissa.Jo ennen tulvaa fyysikko Hendrick A Lorenzia oli pyydetty tekemään matemaattisiaennusteita vuoroveden käyttäytymiselle erään teknisen ratkaisun yhteydessä vuonna 1920.Vuoteen 1930 mennessä oli ryhdytty rakentamaan pienoismalleja, joiden avulla voitiin tehdätutkimusta. Nämä mallit tulivat ratkaisevalla tavalla hyödyllisiksi vuoden 1953 tulvan jälkeenpatojen korjauksen yhteydessä. Myöhemmässä vaiheessa 1970-luvulla erilaiset muutoksetaiheuttivat sen, että alueen sulkemista mereltä ei enää pidetty välttämättömänä. Erilaisianäkemyksiä, kuten ekologisia arvoja, turvallisuuskysymyksiä ja teknologian kehittämisen20
tarvetta, tuotiin esille. Aiheesta muodostui ns. poliittinen kiistakapula, joka jakoivoimakkaasti mielipiteitä. Vaikka tekniset ratkaisut eivät olleet täysin kehittyneitä vastaamaantulevaan haasteeseen, päädyttiin lopulta kompromissiratkaisuun, jossa myös ekologisetnäkemykset otettiin huomioon. Ratkaisu edellytti paljon työtä tieteen ja tekniikankehittämiseksi, mutta epäilyistä huolimatta toimivaan lopputulokseen kuitenkin lopultapäästiin. Myös taloudelliset tekijät asettivat omat rajoituksensa, joiden vuoksi ensimmäisestäsuunnitelmasta jouduttiin lopulta tinkimään. Bijker kuvaa kaikkien päätöksentekoonosallistuneiden osapuolten kaivanneen teknistä ratkaisua ongelmaan. (Bijker, 2005. Toim.Latour)Medialla on tärkeä rooli kansalaisten mielipiteen muodostuksen kannalta, sillä kansalainensaa suurimman osan ajankohtaisia asioita koskevasta tiedostaan sen välityksellä. IanHargreavesin, Justin Lewisin ja Tammy Speersin tekemä tutkimus keskittyy kuvaamaan,kuinka mediassa käytetään tieteellistä tietoa yhteiskunnallisten aiheiden yhteydessä ja millätavalla aiheiden käsittely vaikuttaa kansalaisten tietoihin ja yleiseen mielipiteeseen.Tutkimuksessa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen, MMR-rokotteen ja kloonauksen/geneettisentutkimuksen käsittelyä lehdissä sekä radio- ja televisiouutisissa. Kyselyn avulla saatiin tietoasiitä, kuinka hyvin ihmiset tunsivat näitä aiheita ja minkälaisia mielipiteitä he muodostivat.Tutkimuksessa havaittiin, että yleinen tietämys mediassa esiintyneistä asioista oli kohtalaisenheikkoa. Ihmiset eivät yleensä muistaneet uutisten yksityiskohtia, eivätkä esimerkiksitunteneet ilmastonmuutokseen liittyvää kasvihuoneilmiötä. Tämä saattoi johtua siitä, ettäkasvihuoneilmiö selitettiin uutisissa vain hyvin harvoin. Ilmeisesti seurauksena siitä, ettävaikuttavaa mekanismia ei tunnettu, monet yhdistelivät mielessään usein samassa yhteydessäesiintyviä asioita. Näin monet nimesivät esimerkiksi ydinvoiman käytön ja otsoniaukonkasvihuoneilmiön syiksi. Toisaalta metsien vaikutuksesta ja kansainvälisistä sopimuksista olijäänyt monille todenmukainen kuva. Mediassa olleesta uutisoinnista jäi MMR-rokotteenyhteydessä monille vääränlainen kuva vallitsevasta tieteellisestä käsityksestä. Vaikka uudelle,vaihtoehtoiselle näkemykselle ei ollut empiiristä tukea, muodostui ihmisille yleensä käsitys,jonka mukaan molemmat näkemykset olivat yhtä hyvin perusteltuja. Tämä johtui luultavastisiitä, että eri näkökulmat saivat uutisissa yhtä paljon tilaa, eikä vaihtoehtoista näkemystäkritisoitu yhtä paljon kuin vallitsevaa näkemystä. Seurauksena ihmiset yleensä muistivat vain,että asiasta on olemassa kaksi näkemystä. Kansalaisten muodostamalla virheelliselläkäsityksellä (molemmat näkökulmat yhtä hyväksyttyjä tieteessä) oli lisäksi myös käytännönvaikutuksia ihmisten toimintaan. Geneettiseen tutkimukseen liittyvät uutiset käsittelivät usein21
- Page 1 and 2: Pro gradu -tutkielmaFysiikan opetta
- Page 3 and 4: Sisällysluettelo:1 Johdanto: Ilmas
- Page 5 and 6: 1. Johdanto: Ilmastonmuutos kouluop
- Page 7 and 8: Tarkastelemalla aihetta kokonaisval
- Page 9 and 10: yhteydessä toisiinsa: osaltaan ain
- Page 11 and 12: kulttuurin kanssa. Mikäli opetukse
- Page 13 and 14: asiasta perustellumpi mielipide. Ti
- Page 15 and 16: tulisi edistää. Jotta olisi mahdo
- Page 17 and 18: mahdollisuuksien mukaan pyrittävä
- Page 19 and 20: hänen omasta harkinnastaan. Tämä
- Page 21 and 22: Kuva 2.4: Tieteellisen tiedon käyt
- Page 23: tieteilijöiden mielikuvat kehittyv
- Page 27 and 28: lisääntyessä ja tietokoneiden ke
- Page 29 and 30: todennäköisesti tehostavat kasvih
- Page 31 and 32: Kuva 3.1: Yksinkertainen malli, jos
- Page 33 and 34: Kuva 3.3 : Ylimmässä kuvaajassa (
- Page 35 and 36: maasta ilmakehään. Lämmennyt ilm
- Page 37 and 38: Kuva 3.6: a) Vuosittaiset antropoge
- Page 39 and 40: tuhansien - satojen tuhansien vuosi
- Page 41 and 42: lopullinen arviointiraportti on vap
- Page 43 and 44: Kuva 3.9: Hiilidioksidin, metaanin
- Page 45 and 46: Kuva 3.11: Ennustetut kaasupääst
- Page 47 and 48: 3.6 Muita tieteessä esitettyjä k
- Page 49 and 50: Vaihtoehtoisena tieteellisesti peru
- Page 51 and 52: tueksi esitettyihin argumentteihin.
- Page 53 and 54: Auringonpilkkuja on ollut 1900-luvu
- Page 55 and 56: IPCC:n arviointiraportin mukaan ilm
- Page 57 and 58: ympäristöetiikkaan. Tässä ajatt
- Page 59 and 60: Riikka Lamminmäki on tutkinut pro
- Page 61 and 62: seurauksena aihe liitetään usein
- Page 63 and 64: • Jätteet: Biojätteen ja jätep
- Page 65 and 66: pyrkiä asetettuihin tavoitteisiin
- Page 67 and 68: opetuksen tavoitteita, jotka liitty
- Page 69 and 70: soveltaa erilaisiin aiheisiin, muun
- Page 71 and 72: mediataito” puolestaan ovat sella
- Page 73 and 74: yksinkertaistetun kuvan tai oppilaa
- Page 75 and 76:
4.2.2 LukioOpetuksen tehtävä, arv
- Page 77 and 78:
ealistisen kuvan välittäminen tie
- Page 79 and 80:
muodostamisen. Tässä yhteydessä
- Page 81 and 82:
opetuksen tavoitteen mukaisesti. Va
- Page 83 and 84:
kappaleiden lämpenemiseen ja kylme
- Page 85 and 86:
Kolmannen luvun kuvausta hahmottava
- Page 87 and 88:
Kolmannen luvun tarkastelun nojalla
- Page 89 and 90:
eriytettynä kokonaisuutena. Molemm
- Page 91 and 92:
Kuva 5.6: Kasvihuonekaasujen vaikut
- Page 93 and 94:
ilmastonmuutoksen vaikutuksia köyh
- Page 95 and 96:
näkemyksen, jonka mukaan luonnonti
- Page 97 and 98:
yhteiskunnallista aihetta jostakin
- Page 99 and 100:
”asiantuntijatodistajina” näyt
- Page 101 and 102:
Perustellun mielipiteen muodostamis
- Page 103 and 104:
opetusta vastaanottaessaan riittäv
- Page 105 and 106:
luonnontieteellisen tiedon luonteen
- Page 107 and 108:
KirjallisuusluetteloLuettelo sisäl
- Page 109 and 110:
Nijavalli Ravindranath, Andy Reisin
- Page 111 and 112:
Oreskes, N. 2004. The Scientific Co
- Page 113 and 114:
Liite A: Perustietoja ilmakehästä
- Page 115 and 116:
josta se pienenee suunnilleen ekspo
- Page 117 and 118:
lämpöä. Ilmakehä puolestaan vai
- Page 119 and 120:
heijastuskerroin α, jonka arvo maa
- Page 121 and 122:
Termodynaamisessa tasapainossa kapp
- Page 123 and 124:
Liite D: Molekyylin energiatilojen
- Page 125 and 126:
jota kutsutaan Schrödingerin yhtä
- Page 127 and 128:
Kuva D.1: Karteesinen koordinaatist
- Page 129 and 130:
kulmamuuttujista ja , on yhtälön
- Page 131 and 132:
− ħ2∂ 22 ∂ r U rV rU r= E vi
- Page 133 and 134:
vastaava merkintä perustilaa (n =
- Page 135 and 136:
Kuva D.3: Ylhäällä olevan pienem
- Page 137 and 138:
Liite F: PalauteilmiötPalauteilmi
- Page 139 and 140:
edelleen (IPCC 2007 WG1 Ch.2 kuva 2
- Page 141 and 142:
CLIMATE MODEL EVOLUTION1975 1985 19
- Page 143 and 144:
A2:●●●●Hyvin heterogeeninen
- Page 145 and 146:
adioaktiivisen 14 C isotoopin hajoa
- Page 147 and 148:
pohtimisen aihetta myös maapallon