Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

a n a l y y s i n k u l k u 99
näkemään jokaisen nuoren viivankäytössä yksityiskohtaisia vivahteita,
mutta pian totesin, että nämä havainnot riippuivat jopa siitä, mikä
on mielialani, paistaako ulkona aurinko vai sataako lunta. Viivan käyttö
on kuitenkin sekä nuorten mielestä että myös opettajien kommenteissa
yksi osio, joka muodostaa kielletyn.
Opettajat eivät suosi tikku- ja pallohahmoja eivätkä myöskään liian
sotkuista piirtojälkeä. Myöskään sievä ja koristeellinen eivät ole opettajille
aina mieleen. Viivan luonne kertoo tekijän käsialasta ja taidoista
ja viivalla esitetään kuvassa myös erilaisia aihepainotuksia. Piirustusjälki
voi olla hempeitä, pehmeitä ja herkkiä viivoja tai varovaisia,
kulmikkaita, rajuja, paksuja tai voimakkaita. Tekijän taidoilla ja luonteella
samoin kuin myös mielialalla on tässä yhteydessä vaikutusta
nähtävään jälkeen ja katsojakokemukseen. Samalla viivasta voi päätellä
yleisemmin, kuinka paljon piirustustaidon harjoittamiseen on
koulussa annettu aikaa. Mielestäni yleisesti ottaen aikaa on annettu
melko vähän. Varjostusta käytetään kolmiulotteisen illuusion rakentamiseen,
valon ja varjon, tumman ja vaalean pinnan esittämiseen ja
myös värin korvikkeena. Annetusta ohjeesta – käytä lyijykynää – piittaamatta
muutamaan kuvaan on lisätty väriviivoja. Omia lisävärejä,
joita piirtäjä on käyttänyt, ovat vihreä, sininen, punainen ja oranssi.
Peruspintana on valkoinen A4-toimistopaperi. Peruspinnan käytössä
ratkaisuja, joissa vastaus esitetään yhtenä kokonaisena kuvana,
on neljäkymmentäyhdeksän (49). Piirustusten kokonaismäärään
(186) verrattuna tämä tarkoittaa, että melkein neljä kertaa enemmän
on moniosaisia piirustusvastauksia. Valtaosa piirsi vastauksensa moniosaisena,
mikä on yllättävää. Monessa osassa vastanneet ovat suosineet
paperin jaottelua kolmeen tai neljään osaan, kuvakehystä – kolme
neljä kehysviivaa, suorakulma, kolmiota, soikeata, pyöreätä (sarjakuvankaltaista
janaa käyttäen) – tai sitten täyttäneet paperia aiheita
heitellen ilman peruspinnan jaottelua. Yhtenä peruspinnan käyttömuotona
on ruokalistan omainen ”menyy”, aiheiden esittely siten,
että aiheet piirretään toistensa alle joko ylhäältä alas tai oikealta vasemmalle.
Osa on jopa numeroinut järjestyksen. Kaoottisesti paperin
eri osiin piirrettyjä aiheitakin on.
Esitystavan seikkojen analyysi on suppeampi kuin aiheiden tulkinnat,
vaikka esitystavan merkintöjä on moninkertainen määrä aihemerkintöihin
verrattuna. Valitsin tämän ratkaisun, koska samaan
kuvaan liittyy lukuisia havaintomerkintöjä, kuten yksiosainen kuva,
ihmishahmot kuvassa, sukupuolen osoittamatta jättäminen, tekstinä