Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
236 k i e l l e t y t k u v a t<br />
kin kaltaisena.<br />
Suomalaiset nuoret esittivät kuvissaan huomattavasti enemmän<br />
ihmishahmoja (ei-tikkuhahmojen muodossa) kuin virolaisnuoret.<br />
Heillä on enemmän tikkuhahmoja, ja suomalaiset myös korostivat<br />
hahmojen sukupuolta virolaisia enemmän. Siitä voisi tehdä oletuksen,<br />
että suomalainen kuvataideopetus on ohjannut figuratiivisen<br />
hahmottamisen suuntaan. Selvästi naisen tai miehennäköisen hahmon<br />
piirtäminen vaatii taitoa. Virolaiset sukupuoliviittaukset ovat<br />
enemmän merkin kaltaisia. Hahmoista virolaispojat ovat piirtäneet<br />
enemmän tikku- ja pallohahmoja kuin suomalaiset pojat. Sukupuoleltaan<br />
tunnistettavia hahmoja on suomalaispoikien piirustuksissa<br />
nelinkertainen määrä virolaispoikien piirustuksiin verrattuna. Oletan,<br />
että Suomessa käyty seksismin vastainen keskustelu on nostanut<br />
seksistiset piirteet suomalaiskuviin.<br />
Sekä tytöt että pojat piirsivät eläinhahmoja, mutta eläinten roolit<br />
olivat piirustuksissa kuitenkin erilaiset. Tytöille kiellettyjen aiheiden<br />
eläin on hellyttävä, pojille hauska ja jännittävä. Tytöille eläin myös<br />
pysyy eläimen roolissa, pojille ei. Samaten lemmikit ovat pääosin tyttöjen<br />
piirtämiä. Pojilla ovat mukana myös muut hahmot, kuten laatikot<br />
ja lumihahmot sekä sarjakuvahahmon kaltaiset olennot. Pojille<br />
eläinhahmo on hahmo, joka tekee samaa kuin ihmiset. Eläin korvaa<br />
ihmisen tai eläin esittää paremmin ihmisen tekemiset. Eläin ja muu<br />
hahmo on rajumpi, hassumpi ja irstaampi kuin ihmishahmo. Muut<br />
hahmot, kuten laatikot ja sarjakuvahahmojen tyyppiset, näyttäisivät<br />
antavan viitettä siitä, että pojat kokevat sarjakuvailmaisun kiinnostavaksi.<br />
Suomalaispojat ovat täydentäneet kokoelmaa muilla hahmoilla:<br />
laatikoilla sekä sarjakuva- ja lumipallohahmoilla. Virolaispojat pysyttelivät<br />
ihmistyyppisissä ratkaisuissa. Sarjakuvallinen ilmaisu näyttää<br />
olevan suomalaisille tutumpi. Voisi jopa ajatella, että pojille kielletyt<br />
hahmot ovat mielikuvituksellisempia olentoja kuin tytöille. On mahdollista,<br />
että tytöillä on enemmän paineita reaaliseen ja pojat taas<br />
saavat ilmaista itseään millä tavoin tahansa, myös vähemmän taitavasti.<br />
Sukupuolten esitystavan vertailu paljastaa myös, että tytöt ja pojat<br />
ovat lisänneet kuviin tekstejä miltei yhtä usein. Tekstittömiä kuvia,<br />
joissa aihe esitetään pelkästään kuvan keinoin, on molemmista maista<br />
melkein saman verran. Molemmissa maissa suosittiin puhekuplien<br />
käyttöä kuvissa. Esitystapaa tarkasteltaessa selviää, että kaikki pojat<br />
ovat piirtäneet enemmän tekstitöntä kuvaa verrattuna kaikkiin tyttöi-