Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
a i n e i s t o n e s i t t e l y j a a n a l y y s i n t a v a t 79<br />
muokkaa kuville esitettäviä kysymyksiä vaan pikemminkin auttavat<br />
ymmärtämään silloista taidekasvatuspuhetta.<br />
Testasin käytännössä samalla tavalla kuin Laitisen kuva-analyysin<br />
kysymyksiä myös Pohjakallion kuva-aineistolle esittämiä ja totesin<br />
muutaman tärkeän lainalaisuuden: mikään yleinen tai toisen tutkijan<br />
kuvasta kysymisen tapa ei päde kokonaan sellaisenaan, vaikka kaikissa<br />
kuva-analyysin menetelmissä saa joitakin vihjeitä siitä, mitä kannattaa<br />
kysyessä hyödyntää ja mitä hylätä. Tutkijan on itse asiassa aina<br />
räätälöitävä kuvalle esitettävä kysymyssarja täsmällisesti sen mukaan,<br />
mikä on tutkimusintressi ja aineiston luonne. Tutkimusintressi, tutkimuskysymys<br />
ja huolellisesti ajateltu teoria ohjaavat parhaan kysymisen<br />
ääreen.<br />
Yrityksessä paikantaa taidekasvatustutkimuksen tiedonalaa kokonaisuudessaan<br />
käsittelin Marjo Räsäsen (2008b) kuvasta ammennettavan<br />
tiedon hankkimisen mahdollisuuksien kirjon yksien kansien<br />
välissä olevan teoksen avulla. Räsänen esittää lukuisia kuva-analyysin<br />
tapoja, jotka ovat hyödynnettävissä tavoitteen mukaan. Räsäsen teksti<br />
on selkeästi tarkoitettu integroivan taideopetuksen kehittämisen<br />
oppikirjaksi.<br />
Räsäsen (2008b, 151–188) mukaan kuvaa voi lähestyä noin kahdeksan<br />
eri näkökulman kautta. Räsäsen kahdeksan kuva-analyysin mallia<br />
ovat hyödyllisiä siinä mielessä, että kukin analyysimalli edustaa kuvaanalyysissä<br />
tietynlaista diskurssia. Mikäli hakee omaan kuvakokoelmaan<br />
sopivinta kuva-analyysin mallia, voi joko kirjautua sisään Räsäsen<br />
diskursseihin tai sitten niistä ulos tarkentuakseen, mikä on se<br />
omin kuva-analyysin tapa ja miksi. Kahdeksan eri lähtökohdista ja eri<br />
tavoitteisiin pyrkivän kuvallisen ymmärtämiseen ja tulkintaan tähtäävän<br />
analyysimallin lisäksi Räsänen ehdottaa kuutta kuvanlukutapaa.<br />
Räsäsen (2008b, 198-212) ehdottamat kuvanlukutavat ovat 1. refleksiivinen<br />
lukeminen, 2. narratiivinen lukeminen, 3. vastaanlukeminen,<br />
4. ikoninen lukeminen, 5. viittauksellinen lukeminen ja 6. arvottava<br />
lukeminen. Kaikkien yllä esitettyjen suuntauksien lisäksi kuvia voi<br />
Räsäsen mukaan lähestyä käyttäen seuraavia asenteellisia tulkintamalleja:<br />
ottamalla kuva tarinana, korostamalla kuvan kokemuksellista<br />
tulkintaa, jonka mukaan jokaisen vastaanottajan kokemus on ainutlaatuinen<br />
eikä mikään tulkinta ole väärä tai tekemällä toiminnalliseen<br />
tulkintaan suuntautuneen kuvallisen kuva-analyysin, jossa<br />
tutkitaan mahdollisuuksia muunnella kuvia tekemällä uusia kuvia.<br />
Räsänen pohjustaa ja jäsentää sitä työtä, mitä taidekasvattaja op-