Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
a i n e i s t o n e s i t t e l y j a a n a l y y s i n t a v a t 81<br />
na” eri näkökulmista käsin. Lähestyn kuvaa kokonaisuutena huomioiden<br />
sen, että jokainen kuva rakentuu yksinkertaistetusti esittäen<br />
muodollisista tekijöistä ja merkityksiä antavista rakennetekijöistä.<br />
(Varto 2005b.) Ratkominen tapahtuu teoreettisen pohdinnan, käsitteiden,<br />
analysoivan kysymisen ja havainnon avulla. Olen ratkonut<br />
piirustuksia kahden pääkäsitteen avulla: aiheen ja esitystavan. Tutkimuskysymyksen<br />
kannalta keskeisin kuva-analyysin käsite on aihe.<br />
Aiheen määritteleminen ja sitä kautta avattu tutkimuksellinen assosiaatio<br />
ovat kiinnostukseni keskiössä, vaikka huomioinkin esitystavalliset<br />
piirteet siltä osin kuin ne avaavat jotakin lisättävää tutkimuskysymykselle.<br />
Esitystavan piirteissä löytyy kiinnostavaa kuvaopin ryhmän<br />
aihetarkastelussa, sukupuolten ja kahden maan vertailevassa<br />
näkökulmassa. Aiheen määrittelyssä olen huomioinut sekä suoraan<br />
kuvassa havaittavat aiheet – kiinnitän erityishuomiota aiheiden nimeämiseen<br />
– että myös mielleyhtymän kautta avautuvat aihekokonaisuudet<br />
ja ilmiöt.<br />
Varton (2005b) mukaan merkityksiä luovat tekijät, jotka miellän<br />
aiheeksi, voivat olla mukana kuvassa, mutta ne voivat olla mukana<br />
omassa tulkinnanhistoriassa, jonka pohjalta assosiaatiot syntyvät.<br />
Merkityksiä luovat tekijät voivat olla fokuksessa keskellä tai marginaalisempana<br />
tekijänä, paperin reunalla, pienenä. Ilmiön tunnistamisen<br />
ontologian kannalta myös epäolennaisena näkyvät merkit, kuten pienet,<br />
taustalla olevat, huonosti esitetyt tekijät, samoin viivan käyttö,<br />
joka on jo esitystavan kysymys, vaikuttavat kuva-aiheen ymmärtämiseen.<br />
(Varto 2005b.) Yksittäisen piirustuksen aiheen tai aiheiden<br />
joukkoon kuuluu osittain myös kuvassa tunnistettava ideaalinen,<br />
metaforinen ja symbolinen kuvataso. Ideaalinen taso luo viitteet elämismaailman<br />
ilmiöihin, ideaalisessa on suorin yhteys kuvan ulkopuoliseen,<br />
käsitteelliseen. Kuvassa esitetty karhu, jolla on haavoja ja joka<br />
näyttää olevan tuskissaan, ei ideaalisen konstruktiota ajatellen ole<br />
ainoastaan kituva, haavoittunut eläin, ei pelkkä haavoittunut karhu,<br />
vaan se voi olla eläinrääkkäyskuva, kuva voittoisasta metsästysretkestä<br />
tai kuva onnettomasta sattumasta tai jokin muu.<br />
Metaforinen taso kuten metafora kielessäkin kielikuvana ymmärretään<br />
on esitys, jossa eläinhahmolle annetaan jokin rooli viittaamalla<br />
tiettyihin piirteisiin, joita eläin ihmisyhteisössä edustaa – karhu on<br />
peto, karhu on nallekarhu – eläin muuttuu muuksi kuin mikä se<br />
”luonnollisessa” elämässään on. Symbolinen viittaa yhteisössä symboliseksi<br />
muuttuneeseen, pelkistettyyn käsitteeseen, sopimukseen ja