Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tutkimuksen käytännölliset ja teoreettiset lähtökohdat 29<br />
taidenäyttöpaikalle. ”Toisen taiteen” löytyminen riippuu sattumasta.<br />
Siitä tulee taidetta vasta, kun se siksi nimetään, vaikka nimeäminen<br />
ei muuta olion ominaisuuksia millään tavalla (Rhodes 2004, 19).<br />
Kysymys määräysvallasta on muuttunut erityisesti sadan viime<br />
vuoden aikana myös sen myötä, kun poliittinen ja uskonnollinen valta<br />
on siirtynyt syrjemmälle kaupallisen ja yleisövallan vahvistuttua.<br />
Varton (2006, 156) mukaan taiteella ei ole enää hallitsijoita. Taidehistorioitsijat<br />
kuten taiteilijatkaan eivät enää voi määritellä minkään<br />
paikkaa, koska vastaanottajien vallankumous on jo tapahtunut. Kielletyn<br />
ymmärtämisen kannalta on olennaista, että taidemaailman käsitteen<br />
avulla voi paikantaa, miten olemassaolevat instituutiot synnyttävät<br />
kielletyn. Taidemaailman suhde kuvamaailmaan on sikäli kiinnostava,<br />
että taideoliot on valjastettu huomattavasti tehokkaammin<br />
institutionaaliseen hoivaan ja kontrolliin kuin kuvaoliot. Kuvallisen<br />
ja kuvaolioiden institutionaalisen kontrollin pyrkimykset ovat vahvistuneet<br />
erityisesti vasta modernilla aikakaudella, erityisesti joukkoviestinten<br />
syntymisen yhteydessä.<br />
Kielletyn kannalta taidehistorian taidekäsityksen muutosten,<br />
epookkiajattelun ja ismien historian tarkastelu antaa vihjeitä siitä,<br />
miten kielletty syntyy ja sitä synnytetään myös kuvailmiöihin. Taidehistoriassa<br />
kielletty teos on voinut olla merkkinä uuden taidesuuntauksen<br />
syntymisestä. Impressionistien maalausnäyttely vuonna 1863<br />
tai Duchampin ready made -teokset vuodelta 1913 ovat molemmat<br />
olleet käännekohtia aikakautensa taidekäsityksen muutoksessa. Kielletty<br />
on tullut juhlituksi, sitten se on tavallistunut ja muuttunut arkipäiväiseksi.<br />
Thomas Kuhnin (suomennos 1994, alkuteos 1962) mukaan<br />
tieteessä on tapana kutsua erilaisia tutkimussuuntia paradigmoiksi.<br />
Taideteoriassa puhutaan ismeistä, mikä pohjimmiltaan tarkoittaa<br />
melkein samaa. Sekä ismit että paradigmat syntyvät erilaisista<br />
käytänteistä, ja teoria syntyy käytännön innoittamasta keskustelusta,<br />
joka rikastaa edeltävää käytäntöä ja teoriaa. Voimme ymmärtää paradigma-käsitteen<br />
koulukunnan käsitteenä. Pirkko Anttilan (2005, 18,<br />
19) mukaan ismi on käsitteenä aate, koulukunta, oppi ja teoria.<br />
Yhteistä paradigmoissa ja ismeissä on se, että tavoitteena on saada<br />
näkyviin erilaisten aatesuuntien tuottajien painotuksia, jotta niiden<br />
kautta voitaisiin etsiä ja perustella oman tutkimuksen teoreettista ja<br />
analyyttistä otetta.<br />
Taidemaailmojen asiantuntijaongelmien lisäksi kiellettyä syntyy<br />
vastaanottajien kokemiseen liittyvistä erityispiirteistä. Vastaanotta-
Change language