Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
34 k i e l l e t y t k u v a t<br />
Visuaalisen kulttuurin tutkijat tarkastelevat näkyvän kulttuurimme<br />
yhteiskunnallista, poliittista ja sosiaalista rakentumista. (Johansson<br />
2007, 79.) Kokemuksellisuuden kysymykset laajentuvat käsittämään<br />
visuaalisten ilmiöiden suhteita elämismaailmaan. Opittu maailmasuhde<br />
Varton (2005a, 12) mukaan jo sinänsä altistaa ihmisen<br />
tutkimaan asioita sisältä ja ulkoa päin. Ajattelemme dualistisesti: todellisuus<br />
on kahtalainen, toisen puolen muodostavat esineet ja toisen<br />
se, mikä ei ole esineitä, esimerkiksi oma mielemme. Kuvilla on tapana<br />
olla läsnä kahtalaisen todellisuuden molemmin puolin. Esinetodellisuudessa<br />
kuvilla on erillisnimiä riippuen siitä, mitä kuvakategoriaa<br />
kukin esine edustaa (valokuvaa, elokuvaa, maalausta, piirustusta,<br />
heijastusta). Mielen kuvia pystymme lähestymään sekä sanallisten<br />
käsitteiden kautta tai tekemällä mielen kuvista kuvakategorioissa<br />
tunnettuja esineitä. Mielen kuvia ovat kuvitelmat, kielikuvat, fantasiat,<br />
mielikuvat, näöt, unikuvat, jälkikuvat, harhakuvat ja hallusinaatiot.<br />
Tere Vadenin (2006, 72) mukaan kokemuksen kannalta esimerkiksi<br />
erottelu ulkomaailman ja sisämaailman välillä on epäempiirinen<br />
monimutkaistus. Aisteilla tavoitettavissa oleva, esimerkiksi katsottava,<br />
ja aistien tavoittamattomissa oleva, esimerkiksi ajateltu, tarvitsee<br />
välittäjän tullakseen jaettavaksi toisten kanssa. Kuvallisesti ja sanallisesti<br />
toimiva ihminen toimii aisteineen myös silloin, kun pyrkii tavoittamaan<br />
ei-aistista.<br />
Maurice Merleau-Ponty (2006, 21) toteaa, että sanalla ”kuva” on<br />
huono maine, sillä itsepintaisesti on kuviteltu, että piirustus on toisinto,<br />
kopio, jokin toinen olio ja että mielessä oleva kuva, mielikuva, on<br />
jokin kuva meidän yksityisessä rihkamavarastossamme. Kuva ei itse<br />
asiassa ole mitään sellaista. Piirustus ja maalaus sen enempää kuin<br />
mielikuvakaan ei kuulu maailmaan sinänsä. Ne ovat ulkopuolisen<br />
maailman sisäpuolta ja sisäpuolisen maailman ulkopuolta, mikä tekee<br />
mahdolliseksi sen, että aistiminen on kaksipuolista. Näkyväksi<br />
tekemisen ja näkyväksi tulemisen ymmärtämisestä voi olla loputtomasti<br />
eri mieltä. Paul Kleen (1997) mukaan taideteos ei ainoastaan<br />
esitä nähtyä uudelleen enemmän tai vähemmän temperamentikkaasti,<br />
vaan se tekee näkyväksi salaisia näkymiä. Näkyvästä ja ei-näkyvästä<br />
merkityshorisontista näkymätöntä on hankalampi kuvailla. Näkymättömän<br />
kuvailu luo tulkinnan kiistanalaisemman kohdan, josta ollaan<br />
loputtomiin montaa mieltä.<br />
Taideteosten kokeminen on harvoin välitöntä, joten historialliset