Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
78 k i e l l e t y t k u v a t<br />
tää? (Laitinen 2003, 34.) Myöhemmin, nuorten haastattelujen analyysin<br />
tuloksena Laitinen lisäsi muutaman kysymyksen. Nuorten haastattelujen<br />
mukaan tuomat lisäykset olivat seuraavat: lisäys kysymykseen<br />
2. kuvan aiheet, eettiseen pohdintaan liittyvä aihepiiri; lisäys kysymykseen<br />
3. rakenteen ja viestin suhde; lisäys kysymykseen 6.<br />
ajatukset kuvallisesta toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. (Laitinen<br />
2003, 46.)<br />
Käytännössä testasin Laitisen kysymyksiä aineistostani poimimieni<br />
kuvaesimerkkien avulla. Testailussa havaitsin, että kysymysrunko<br />
ei toimi aivan sellaisenaan. Laitisen kysymyksistä 2, 3, 4 ja 5 osuivat<br />
jokseenkin kohdalleen, toki hieman muunneltuina, mutta tarvitsin<br />
myös lisäkysymyksiä. Laitisen kysymysrungon testauksen jälkeen<br />
testasin Pirkko Pohjakallion (2005) tutkimuksessaan ”Miksi kuvista.<br />
Koulun kuvataideopetuksen muuttuvat perustelut” esittämiä kuva-analyysin<br />
kysymyksiä. Pohjakallio käytti omassa väitöstutkimuksessaan<br />
sekä haastatteluja että kuva-aineistoa. Pohjakallion kuvataideopetuksen<br />
historiaan painottuva työ hyödyntää diskurssianalyysiä. Pohjakallio<br />
pohti 1960- ja 1970-luvun vaihteen kuvataideopetuksen suuntauksien<br />
luonnetta sekä sitä, miten oppiaineen tuolloinen sisällöllinen<br />
murros vaikuttaa nykyään. Pohjakallion väitöstyön aineistona oli oppilaiden<br />
tekemiä kuvia silloisen aikakauden kuvataidetunneilta sekä<br />
kuvataideopettajien haastatteluja. Pohjakallion väitöstyön mukaan<br />
kuvia katsottaessa esitetyt kuva-analyysin kysymykset ovat olleet<br />
1970-luvulla Pohjoismaissa suosiossa.<br />
Kuvanlukutaidon periaatteet vaikuttivat oppiaineen yleiseen linjaan.<br />
Kuvanlukutaidon menetelmää käyttäen kysymykset voidaan<br />
muotoilla näin: 1. Mitä kuva esittää? 2. Kuinka kuva on tehty? 3. Kenen<br />
puoleen kuva kääntyy? 4. Mitä tarkoituksia kuvalla on? 5. Mitä arvoasetelmia<br />
kuvaan sisältyy? 6. Mikä on kuvan päävaikutus, mikä sen<br />
sivuvaikutus ja mitkä seuraukset? (Pohjakallio 2005, 105). Kuvanlukutaidon<br />
yhtenä piirteenä oli tarkkailla kuvan yhteisössä vaikuttavaa<br />
luonnetta sekä pohdiskella kuvassa esitettyjä yhteisöllisiä merkityksiä<br />
kuten arvoasetelmia. Pohjakallio käyttää haastatteluaineistoa siten,<br />
että hän nostaa useiden nauhoitettujen haastattelujen kuuntelukierroksen<br />
aikana esiin teemoja, jotka ovat tutkimuskysymyksen kannalta<br />
olennaisia. (Pohjakallio 2005, 45–51.) Hän lähestyy aineistoa Thomas<br />
Kuhnin (1994) ”Tieteellisten vallankumousten rakenne” -kirjan paradigmateoriaa<br />
hyödyntäen ja tarkastelee haastatteluaineistoa oppiaineen<br />
diskurssin merkityksessä. Haastattelujen teemat eivät välttämättä