09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

28 k i e l l e t y t k u v a t<br />

ma” kuuluu käyttökelpoisiksi koettuihin mutta samalla merkitykseltään<br />

epämääräisiin termeihin – ehkä merkityksen väljyys lopulta<br />

edistääkin termin käytettävyyttä. Taidemaailma-sanan historiaan<br />

mahtuu sekä institutionaaliseen suljettuun laitokseen viittaaminen<br />

että Danton käsitys taidemaailmasta ja teoreettisesta paradigmasta.<br />

Klassinen esimerkki: taideteorian ulkopuolella musta maali on vain<br />

mustaa maalia, taideteorian sisällä musta maali on taideteos, mikäli<br />

se on rajattu ja ripustettu taidepaikalle. Ready made -teos syntyy, kun<br />

arkiesine viedään taidegalleriaan, jossa sen arkinen merkitys muutetaan<br />

ylevöittämällä esine taideteorian retoriikkaa käyttäen osaksi taidetta.<br />

Persoonainstituutiot, erilaiset taidelaitokset, yhteisöt, järjestöt<br />

ja muut vastaavat (opetusministeriö, Helsingin yliopisto, valtion taidemuseo<br />

Ateneum, Suomen estetiikan seura) hallitsevat ja valvovat<br />

taiteen syntymistä. Haapala tiivistää, että taidemaailma on taideteoksien<br />

kanssa tekemisissä olevien ihmisten kokonaisuus, taidemaailmoja<br />

on lukuisia ja niitä kuolee sekä syntyy koko ajan.<br />

Taidemaailma tunnetaan taidetta määrittelevänä ja valvovana instituutiona.<br />

Kuvamaailman ja kuvan kohdalla tilanne on hieman erilainen.<br />

Kuvamaailman valvominen on huomattavasti hankalampaa kuvan<br />

monimerkityksisen muodon vuoksi. Kuvamaailman valvovat instituutiot<br />

ovatkin näkyvissä eri kuvan kategorioille tarkoitetuissa valvontainstituutioissa,<br />

kuten elokuvia valvovassa elokuvatarkastamossa.<br />

Instituution määräämät käytännöt ohjaavat sekä taiteen tekemistä<br />

että vastaanottamista eri sopimuksilla. Esimerkiksi teatteriyleisö ei<br />

ole lavalla, ja tämä yhteisöllinen sopimus ohjaa totuttua tapaa rakentaa<br />

esitys; mikäli teatteriyleisö olisi lavalla osana esitystä, voisimme<br />

puhua kenties juhlasta tai karnevaalista.<br />

Hierarkkiseen taiteen määrittelemisen tapoihin on Annamari<br />

Vänskän (2006, 30–31) mukaan kiinteästi kuulunut kulttuuriolioiden<br />

luokittelu joko ”korkeaksi” tai ”matalaksi”. Korkea – ylevä (klassinen<br />

musiikki) ja matala – alhainen (kansantaide) -määrittely palvelee kielletyn<br />

tuottamista tehokkaasti. Kielletyn kuvan ymmärtämisen kannalta<br />

on olennaista muistaa, miten institutionaaliset sopimukset määrittävät<br />

kielletyn taiteessa: se, että jokin kielletään, viittaa aina viime<br />

kädessä instituution sisällä toimiviin persooniin. Yleiseen viittaaminen<br />

palautuukin yksittäiseen viittaajaan (Vänskä 2009, 20). Taidemaailman<br />

yhteisiin sopimuksiin kuuluu myös se, että väärässä paikassa,<br />

esimerkiksi koululuokassa tai omalla pihalla, tehty taide ei ole sinänsä<br />

taidetta, mikäli virallinen jälleenmyyjä ei keksi sitä ja aseta teosta

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!