Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
28 k i e l l e t y t k u v a t<br />
ma” kuuluu käyttökelpoisiksi koettuihin mutta samalla merkitykseltään<br />
epämääräisiin termeihin – ehkä merkityksen väljyys lopulta<br />
edistääkin termin käytettävyyttä. Taidemaailma-sanan historiaan<br />
mahtuu sekä institutionaaliseen suljettuun laitokseen viittaaminen<br />
että Danton käsitys taidemaailmasta ja teoreettisesta paradigmasta.<br />
Klassinen esimerkki: taideteorian ulkopuolella musta maali on vain<br />
mustaa maalia, taideteorian sisällä musta maali on taideteos, mikäli<br />
se on rajattu ja ripustettu taidepaikalle. Ready made -teos syntyy, kun<br />
arkiesine viedään taidegalleriaan, jossa sen arkinen merkitys muutetaan<br />
ylevöittämällä esine taideteorian retoriikkaa käyttäen osaksi taidetta.<br />
Persoonainstituutiot, erilaiset taidelaitokset, yhteisöt, järjestöt<br />
ja muut vastaavat (opetusministeriö, Helsingin yliopisto, valtion taidemuseo<br />
Ateneum, Suomen estetiikan seura) hallitsevat ja valvovat<br />
taiteen syntymistä. Haapala tiivistää, että taidemaailma on taideteoksien<br />
kanssa tekemisissä olevien ihmisten kokonaisuus, taidemaailmoja<br />
on lukuisia ja niitä kuolee sekä syntyy koko ajan.<br />
Taidemaailma tunnetaan taidetta määrittelevänä ja valvovana instituutiona.<br />
Kuvamaailman ja kuvan kohdalla tilanne on hieman erilainen.<br />
Kuvamaailman valvominen on huomattavasti hankalampaa kuvan<br />
monimerkityksisen muodon vuoksi. Kuvamaailman valvovat instituutiot<br />
ovatkin näkyvissä eri kuvan kategorioille tarkoitetuissa valvontainstituutioissa,<br />
kuten elokuvia valvovassa elokuvatarkastamossa.<br />
Instituution määräämät käytännöt ohjaavat sekä taiteen tekemistä<br />
että vastaanottamista eri sopimuksilla. Esimerkiksi teatteriyleisö ei<br />
ole lavalla, ja tämä yhteisöllinen sopimus ohjaa totuttua tapaa rakentaa<br />
esitys; mikäli teatteriyleisö olisi lavalla osana esitystä, voisimme<br />
puhua kenties juhlasta tai karnevaalista.<br />
Hierarkkiseen taiteen määrittelemisen tapoihin on Annamari<br />
Vänskän (2006, 30–31) mukaan kiinteästi kuulunut kulttuuriolioiden<br />
luokittelu joko ”korkeaksi” tai ”matalaksi”. Korkea – ylevä (klassinen<br />
musiikki) ja matala – alhainen (kansantaide) -määrittely palvelee kielletyn<br />
tuottamista tehokkaasti. Kielletyn kuvan ymmärtämisen kannalta<br />
on olennaista muistaa, miten institutionaaliset sopimukset määrittävät<br />
kielletyn taiteessa: se, että jokin kielletään, viittaa aina viime<br />
kädessä instituution sisällä toimiviin persooniin. Yleiseen viittaaminen<br />
palautuukin yksittäiseen viittaajaan (Vänskä 2009, 20). Taidemaailman<br />
yhteisiin sopimuksiin kuuluu myös se, että väärässä paikassa,<br />
esimerkiksi koululuokassa tai omalla pihalla, tehty taide ei ole sinänsä<br />
taidetta, mikäli virallinen jälleenmyyjä ei keksi sitä ja aseta teosta