Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
154 k i e l l e t y t k u v a t<br />
että ”ne on vaan kuvia”. Haittana on, että uutisraportit sotauhreista ja<br />
oikeat kauhukuvat verisesti tuhotuista kansoista ovat sitä samaa turruttavaa<br />
väkivallan vyöryä, jolla viihdytetään katsojia elokuvateollisuudessa.<br />
Opettajia eniten askarruttava väkivalta kuvien edessä ovat eräänlaiset<br />
”diagnosoimisen” kysymykset, huoli nuorten hyvinvoinnista tai<br />
vaarallisuudesta. Riittämättömyys diagnosoimisen pätevyydessä aiheuttaa<br />
hämmennystä kuvien edessä. Marja-Leenan mukaan: Yläasteen<br />
poika, joko seiska- tai kasiluokkalainen, en muista tarkasti, joka oli<br />
hyvin hiljainen, istui yksinään aina. Hän ei oikeastaan puhunut kavereiden<br />
kanssa eikä paljon muillekkaan, oli sellainen tosi hiljainen poika.<br />
Minua rupesi huolestuttamaan se, että hänen kuvissa rupesi olemaan aina<br />
vaan enemmän ja enemmän väkivaltaa. Kuvat oli hyvin ristiriidassa hänen<br />
persoonan kanssa, vaikka aihe oli mikä tahansa, aina se keksi sinne<br />
jotakin verta ja suolenpätkiä, mitä lenteli suunnilleen suurin piirtein niissä<br />
kuvissa. Yhteen semmoiseen kuvaan puutuin, se oli tavallaan sadistinen<br />
ihan. Sanoin ”Nyt tää loppuu!” ja me otettiin terveydenhoitajan kanssa,<br />
ihan sen kuvan perusteella poika käsittelyyn, kysyimme, mikä sinulla on<br />
huonosti. Ja se loppui se piirtäminen siihen, se loppui se. En tiedä, halusiko<br />
poika vain huomiota sillä piirtämisellä, saattoi olla sitäkin, ei me löydetty<br />
mitään näkyvää syytä, että hänellä olisivat olleet asiat huonosti.<br />
Opettajilla on selkeitä perusteluja tämän aiheryhmän kuvalliseen<br />
työskentelyyn sekä ammattisanastoa, jonka avulla he pystyvät erottamaan<br />
kuvista väkivallan eri tasoja: on tavallista väkivaltaa, on rajua<br />
väkivaltaa ja vihjaavaa väkivaltaa, kuten toisen mollaaminen ja henkilökohtainen<br />
loukkaaminen. Opettajien käyttämät käsitteet kertovat,<br />
että opettajilla on käytössään hieno väkivaltametaforien kokoelma:<br />
taistelukuvat, teräesineet kuvassa, verta ja suolenpätkiä lentelee, itsetarkoituksellista<br />
väkivaltaa, mieheen tai naiseen tungetaan esineitä,<br />
jotka aiheuttavat selkeästi kipua, seksuaalista väkivaltaa, yleistä väkivaltaa,<br />
esimerkiksi kuvataan sotatilannetta tai kaulankatkomista,<br />
kenen tahansa kaula katkaistaan. Sanallinen käsitteleminen auttaa<br />
opettajia määrittelemään ”vaaravyöhykkeen”. Lähestymistapa kertoo<br />
opettajien ammattivelvollisuuksiin kuuluvasta tottumuksellisesta arvottamisen<br />
tehtävästä: heidän on päätettävä, onko suoritus erinomainen<br />
vai hylätty. Väkivallan aiheen osalta ammatillinen tottumus toteutuu<br />
rajaamalla tietyt aiheet vaarallisen kielletyiksi ja tietyt harmittomiksi,<br />
myös väkivallan osalta.<br />
Väkivalta-ryhmän aiheiden kuvallisen käsittelyn takana piilee