Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tutkimuksen käytännölliset ja teoreettiset lähtökohdat 25<br />
va on itsessään tästä riippumatta, vaikka historiasta riippuu, mitä ja<br />
miten me olevaa paljastamme, tahtomattamme. (Varto 1991, 26–30.)<br />
Taidehistoriassa kirjattu käsitys taiteesta ja kuvasta ohjailee ymmärrystämme.<br />
Kuvahistoria sellaisenaan ei sinänsä ole irrotettu taidehistoriasta.<br />
Kuvitteellisessa luolassa, kuvitteelliset ihmiset, jotka elivät Euroopassa<br />
ja Aasian länsiosassa noin 125000 vuotta sitten, tekivät taidetekoja,<br />
jotka mekin voimme ymmärtää. (Honour & Fleming 2001, 34.)<br />
He esimerkiksi maalasivat kehoja punamullalla sekä muotoilivat monenlaisia<br />
esineitä, sikäli kuin taidehistoriassa esitettyihin arkeologisiin<br />
löydöksiin on uskomista. Toki heidän teoillaan oli meidänkin ymmärtämämme<br />
merkitykset. Varhainen taiteen historia on perinteisesti kirjoitettu<br />
erilaisten säilyneiden ja löydettyjen satunnaisten kappaleiden<br />
avulla. Niiden keskinäinen suhde ja merkitysyhteydet ovat arvailun varassa.<br />
Virallisesti kirjoitetun kuvataiteen historian piiriin on nostettu<br />
esimerkkejä jo ajoilta n. 30 000–25 000 eaa. Esihistorialliseen aikaan<br />
kuvitteellisesti eläytymällä voi arvella, että sekä Lascaux’n luolamaalauksien<br />
piirroksina tunnetun ”teoksen” että Willendorfin Venuksena<br />
tunnetun ”veistoksen” aikalaiset harjoittivat tekemisen ohella ajattelua,<br />
puhetta, pohdintaa ja vuorovaikutusta (teoria) ja jakoivat merkityksiä<br />
sekä opettivat taitoja jälkeläisilleen (taidekasvatus). Säilyneiden<br />
teoksien takana käyty puhe ja keskustelu (teoria, kasvatus ja opetus)<br />
eivät ole säilyneet meidän tutkittaviksemme. Näiden sanojen nykyisissä<br />
merkityksissä voimme hahmottaa niin taidetta, teoriaa kuin taidekasvatusta<br />
huomattavasti lyhyemmän ajanjakson verran kuin ihmiskunnan<br />
todellista ”taiteellista” toimintaa on ollut. Samoin on täysin mahdotonta<br />
päätellä, mitä aikalaiset mielsivät taiteeksi tai kuvaksi.<br />
Ymmärrys siitä, mikä taide on, mikä inhimillinen toiminta kuuluu<br />
taiteen piiriin, on elänyt kaksituhatta viime vuotta kiihkeässä muutoskierteessä.<br />
Muutoksien muistaminen on arvokasta kielletyn ymmärtämisessä.<br />
Viktor Burgin (1989) esittää taidekäsityksen muutokset<br />
ajassa alkaen Aristoteleen esittämästä taidekäsityksen määrittelystä.<br />
Antiikin Kreikassa sana ”taide” tarkoitti mitä tahansa sääntöjen hallitsemaa<br />
toimintaa, jota voitiin opettaa. Musiikki ja runous taas kuuluivat<br />
jumalallisen inspiraation aikaansaannoksiin. Keskiajalla<br />
”vapaat taiteet” ja ”mekaaniset taiteet” erotettiin toisistaan, maalaaminen<br />
ja kuvanveisto kuuluivat käsityöläisten ammattitaitoon;<br />
myöhemmin renessanssina tunnettuna ajanjaksona maalaustaide<br />
tarvitsi geometrista osaamista perspektiivisen katsomisen ja hahmotussääntöjen<br />
suosion leviämisen ansiosta, jotta kuvan pinnalla voitiin