09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

tutkimuksen käytännölliset ja teoreettiset lähtökohdat 25<br />

va on itsessään tästä riippumatta, vaikka historiasta riippuu, mitä ja<br />

miten me olevaa paljastamme, tahtomattamme. (Varto 1991, 26–30.)<br />

Taidehistoriassa kirjattu käsitys taiteesta ja kuvasta ohjailee ymmärrystämme.<br />

Kuvahistoria sellaisenaan ei sinänsä ole irrotettu taidehistoriasta.<br />

Kuvitteellisessa luolassa, kuvitteelliset ihmiset, jotka elivät Euroopassa<br />

ja Aasian länsiosassa noin 125000 vuotta sitten, tekivät taidetekoja,<br />

jotka mekin voimme ymmärtää. (Honour & Fleming 2001, 34.)<br />

He esimerkiksi maalasivat kehoja punamullalla sekä muotoilivat monenlaisia<br />

esineitä, sikäli kuin taidehistoriassa esitettyihin arkeologisiin<br />

löydöksiin on uskomista. Toki heidän teoillaan oli meidänkin ymmärtämämme<br />

merkitykset. Varhainen taiteen historia on perinteisesti kirjoitettu<br />

erilaisten säilyneiden ja löydettyjen satunnaisten kappaleiden<br />

avulla. Niiden keskinäinen suhde ja merkitysyhteydet ovat arvailun varassa.<br />

Virallisesti kirjoitetun kuvataiteen historian piiriin on nostettu<br />

esimerkkejä jo ajoilta n. 30 000–25 000 eaa. Esihistorialliseen aikaan<br />

kuvitteellisesti eläytymällä voi arvella, että sekä Lascaux’n luolamaalauksien<br />

piirroksina tunnetun ”teoksen” että Willendorfin Venuksena<br />

tunnetun ”veistoksen” aikalaiset harjoittivat tekemisen ohella ajattelua,<br />

puhetta, pohdintaa ja vuorovaikutusta (teoria) ja jakoivat merkityksiä<br />

sekä opettivat taitoja jälkeläisilleen (taidekasvatus). Säilyneiden<br />

teoksien takana käyty puhe ja keskustelu (teoria, kasvatus ja opetus)<br />

eivät ole säilyneet meidän tutkittaviksemme. Näiden sanojen nykyisissä<br />

merkityksissä voimme hahmottaa niin taidetta, teoriaa kuin taidekasvatusta<br />

huomattavasti lyhyemmän ajanjakson verran kuin ihmiskunnan<br />

todellista ”taiteellista” toimintaa on ollut. Samoin on täysin mahdotonta<br />

päätellä, mitä aikalaiset mielsivät taiteeksi tai kuvaksi.<br />

Ymmärrys siitä, mikä taide on, mikä inhimillinen toiminta kuuluu<br />

taiteen piiriin, on elänyt kaksituhatta viime vuotta kiihkeässä muutoskierteessä.<br />

Muutoksien muistaminen on arvokasta kielletyn ymmärtämisessä.<br />

Viktor Burgin (1989) esittää taidekäsityksen muutokset<br />

ajassa alkaen Aristoteleen esittämästä taidekäsityksen määrittelystä.<br />

Antiikin Kreikassa sana ”taide” tarkoitti mitä tahansa sääntöjen hallitsemaa<br />

toimintaa, jota voitiin opettaa. Musiikki ja runous taas kuuluivat<br />

jumalallisen inspiraation aikaansaannoksiin. Keskiajalla<br />

”vapaat taiteet” ja ”mekaaniset taiteet” erotettiin toisistaan, maalaaminen<br />

ja kuvanveisto kuuluivat käsityöläisten ammattitaitoon;<br />

myöhemmin renessanssina tunnettuna ajanjaksona maalaustaide<br />

tarvitsi geometrista osaamista perspektiivisen katsomisen ja hahmotussääntöjen<br />

suosion leviämisen ansiosta, jotta kuvan pinnalla voitiin

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!