09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

tutkimuksen käytännölliset ja teoreettiset lähtökohdat 49<br />

vaihtoehtoja kuin kasvaa yleiseen, vaikka yksittäinen ihminen kokisi<br />

jotakin muuta: hänellä ei ole muulle käsitteitä.<br />

Visuaaliseen ympäristöön kiinnittymiseen on kehitetty useita opetus-<br />

ja kasvatusjärjestelmiä. Ratkaisevin on ollut kirjoitus- ja lukutaidon<br />

siirtäminen mahdollisemman laajasti ja monelle. Tämän taidon<br />

avulla pystyy ohjaamaan ihmisiä ilman välitöntä kohtaamista. Taidekasvatuksella<br />

on oppimismenetelmänä ollut tehtävänä opastaa visuaaliseen<br />

elämismaailmaan. Taidekasvatus tunnetaan taidekasvatuksen,<br />

taideopetuksen, kuvataideopetuksen ja kuvataidekasvatuksen<br />

nimellä. Myös kuvaamataito-nimitys on tunnettu. Tutkimukseni kannalta<br />

kuvataidekasvatus on visuaalisessa kulttuurissa vaikuttava oppiala,<br />

jota ei voi tarkastella taidekasvatuksesta irrallisena. Pohjimmiltaan<br />

institutionaalisesta kasvatuslähtökohdista kehitellyt joko oppimiseen<br />

tai kasvamiseen tähtäävät menetelmät hyödyntävät taiteen ja<br />

kasvatuksen (kasvatustieteen) eri suuntauksia. Keskustelussa käytettävän<br />

käsitekaleidoskoopin moninaisuus kertoo, että visuaalinen on<br />

moninaisuudessaan hätkähdyttävää eikä alistu määriteltäväksi, kuten<br />

olen osoittanut. Kaikki taidekasvatusilmiön eri nimillä tunnetut opetukselliset<br />

ja kasvatukselliset käytänteet ja teoriat opettavat tekemiseen<br />

tähtäävien taitojen rinnalla ajattelemisen ja havaitsemisen tapoja.<br />

Filosofisessa mielessä ihmiskäsitys, ihmiskuva, taidekäsitys ja<br />

maailmasuhde välittyvät taidekasvatuksen sivu- ja pääjuonteena taidollisen<br />

opetusmenetelmän rinnalla.<br />

Marjo Räsäsen (2008a, 9, 11) esittämän ilmiön nimeämistä ja käsitteen<br />

käytön muutoksia pohtivan analyysin mukaan nimenmuutokset<br />

ovat perusteltuja oppiaineen painotuksien vaihtumisen vuoksi<br />

sekä yleisemmin taidehistorian ja kasvatustieteen historiankäsityksen<br />

muutoksen vuoksi. Räsänen hahmottelee, miten erilaiset käsitykset<br />

taiteesta ja kasvatuksesta johtavat taideopetuksessa todentuviin<br />

erilaisiin käytäntöihin. Tarkastellessaan erilaisia teoreettisia virtauksia,<br />

joita taidekasvatuskäytäntöjen toteutumisessa voi havaita, Räsänen<br />

erittelee neljä pääsuuntaa: jäljittelyyn perustuvan taideopetuksen,<br />

muotoa korostavan taideopetuksen, itseilmaisua korostavan<br />

taideopetuksen ja visuaalista kulttuuria painottavan taideopetuksen.<br />

Räsäsen mukaan taidekasvatuksen teoreettisesti eriteltävissä olevat<br />

lähtökohdat toteutuvat elämismaailmassa harvoin selkeästi tiettynä<br />

mallina. Yksittäistä taidekasvatuksen mallia johdonmukaisesti noudattavaa<br />

opettajaa on miltei mahdotonta löytää.<br />

Olennaista onkin huomata, että jo pelkkä taidekasvatuksen lähtö-

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!