Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
198 k i e l l e t y t k u v a t<br />
maisuihin, tunnetiloihin, jotka kuvissa on esitetty. Arvolataus voi olla<br />
niin vahva, että se purkautuu estoitta tunneilmaisuna ja vailla kritiikkiä.<br />
Tällaisia ovat esimerkiksi vahingonilo, kiduttamisesta tai tuhoamisesta<br />
koettu nautinto ja näin syntyneen nautinnon avoin ilmaiseminen.<br />
Tällaisen ilmaiseminen on julkisesti kiellettyä, mutta arvattavastikin<br />
läsnä jokaisessa ihmisessä. Kiintymyssuhteet voivat tuottaa<br />
aiheita, jotka koetaan kielletyiksi koulun kontekstissa, kuten kiintymys<br />
lemmikkiin, leluun, söpöön ja autoon. Nuori ei ehkä näe selvää<br />
eroa esineen ja ihmisen arvon välillä ainakaan kuvallisessa mielessä.<br />
Erityisesti kaiken ajatteleminen kaupallistettavana (siten esineenä)<br />
tekee kuvan arvottamisen vaikeaksi, ja siten mikä tahansa voi tuntua<br />
kielletyltä. Nuoren oma arviointi ei näytä kehittyneen ohi sen, mitä<br />
ympäristö pyrkii osoittamaan.<br />
Helena Sederholmin (2006, 53) mukaan lähtökohta, jossa kuvien<br />
kanssa työskentely on erityinen tietämisen muoto, tarjoaa maailman<br />
lähestymisen visuaalisen ajattelun kautta. Visuaalinen ajattelu ei ole<br />
nuoressa valmiina vaan edellyttää tietoista kehittämistä. Kuvataidekasvatuksenkin<br />
lähtökohtana on, että oppilas opetetaan hallitsemaan<br />
joitakin visuaalisia tapoja esittää kokemuksiaan, jolloin hän pystyy<br />
ilmaisemaan itseään paremmin; tällöin hän pystyy jopa vaikuttamaan<br />
muihin tai ainakin ymmärtämään, miten häneen pyritään visuaalisin<br />
keinoin vaikuttamaan. (Sederholm 2006, 55.) Laajasti kaikkiin elämänilmiöihin<br />
tutustuminen visuaalisen ajattelun oppimisen ja siinä<br />
taitavaksi tulemisen kautta tarjoaa selkeämmän lähtökohdan ymmärtää<br />
esineen, kuvan ja ihmisen välisiä eroja. Ihmisen halut, tunteet,<br />
ajatukset, kuvitelmat ja mielessä vyöryvät näkymät ovat kuvan tekijälle<br />
visuaalisen ajattelun arkipäivää, kiinteä osa kuvaa. Kuvan tekijälle<br />
ne ovat fragmentteja omasta olemisesta; katsojalle kuvan tekijän mielen<br />
purkautuminen kuvaksi luo arvaamattomia merkityksiä, usein<br />
merkityksiä, jotka ovat värittyneet yhteisöllisillä arvoilla. Tekijän ja<br />
katsojan kokemusten yhteen saattaminen merkityksinä ei ole kovinkaan<br />
yksinkertaista.<br />
Yhteisöissä luovat kiellettyä myös yleiset uskomukset siitä, mikä<br />
on kuvan tehtävä. Kuvalla on monenlaisia tehtäviä. Yksi niiden ikävä<br />
piirre on, että kuvan on kaunistettava ympäröivää todellisuutta. Ilmaisu<br />
”kuvankaunis” jo osoittaa, että halu nähdä maailma kuvan kaltaisena<br />
ja mielellään samalla kauniina on yksi kuvaopin sisällöistä. Myös<br />
valokuvaamisen hetken tavoite ”näyttää kuvassa kauniilta” luo uutta<br />
esteettistä etiikkaa. Kuvankaunis uskomuksena lisää kuvan vaikutta-