Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tutkimuksen käytännölliset ja teoreettiset lähtökohdat 55<br />
Hän kiteyttää, miten Derrida, joka omien sanojensa mukaan ei koskaan<br />
ole osannut piirtää, jäsentää piirtämisen tapahtumaksi, transsendentaaliseksi<br />
sokeudeksi ja sokeudeksi uhrina, jossa uhrinomainen<br />
sokeus on sokeutta esittämättömän esittämisessä ja transsendentaalisen<br />
piirtämisen aspekti on jäljittämisen ja jäljen seuraamisen<br />
sokeutta. Piirtäjä ei piirtämisen hetkellä näe vaan on nähnyt ja tulee<br />
näkemään, kohde on muistissa ja tulevassa hetkessä. Riitta Nelimarkan<br />
(2001, 123) piirustustapahtuman kuvailussa käsi toimii, pää piirtää,<br />
sydän hakkaa verestä. Mika Karhun (2008, 18) mukaan piirtämisen<br />
taidossa on mukana ruumiin muisti. Piirtäminen tuottaa omanlaistaan<br />
oivallusta, joka eroaa tietokonella tehdystä työstä, sillä käsin<br />
piirtämällä kykenee antamaan hahmon sille, mikä etsii ajatuksissa<br />
vielä muotoa.<br />
Nelimarkka (2001, 122) kuvailee viivan luonnetta 53:lla eri adjektiivilla.<br />
Hänen listassaan ovat muun muassa pikkusieluinen viiva,<br />
liian nopeasti lämmennyt viiva ja ujosti hymyilevä viiva. Paul Kleen<br />
(1997, 52) viiva-analyysissa käyttämät käsitteet ovat aktiivinen viiva<br />
liikkeessä, liikkuen vapaasti ilman päämäärää, sekä kaksi vierekkäistä<br />
viivaa, joiden pääviiva on kuviteltua. Kummankin kirjoittajan ilmaisussa<br />
ovat mukana tekijän omat kokemukset tottuneesti kynä kädessä<br />
viivan kanssa työskennelleenä taiteilijana sekä piirustusjäljen tekemisen<br />
tuntuma. Piirtäjälle, kuvan tekijälle, piirtäminen tapahtumana on<br />
todellinen kokemus, vaikka kuvassa esitetty ei sellainen olekaan. Piirtäminen<br />
kokemuksena on todellinen tapahtuma, vaikka kuvattava ei<br />
ole yhteisestä maailmasta. Olkoonpa viivasta puhuminen sitten tunteellista<br />
ja hauskaa tai asiallista ja tieto-opin kaltaista, viiva vaikuttaa<br />
kuvan ymmärtämiseen ja vastaanottotapaan. Vetoamalla katsojan<br />
mieltymyksiin viivan luonne vaikuttaa kuvan vastaanottotapaan esimerkiksi<br />
siten, että kuvan viesti ei mene perille laisinkaan. Muoto<br />
ohittaa ja ruhjoo sisällön.<br />
Persoonalliseen kädenjälkeen vaikuttavat useat tekijät: käden<br />
muoto ja näppäryys, kädentaito, kokemus kynänkäytöstä, kiinnostus<br />
piirtämiseen, halu piirtää, piirtäjän ikä sekä se, kuinka paljon on kynää<br />
käyttänyt, onko taipumusta piirtää, onko piirtäminen mielekästä<br />
sillä hetkellä, onko tilanne mielekäs ja onko aihe inspiroiva. Piirtäjän<br />
olemus (vilkas, innokas, hermostunut, hidas, vihainen, rakastunut),<br />
havaitsemisen taito ja piirustustaito – pystyykö piirtämään paperille<br />
sen, mikä on mielessä – vaikuttaa siihen, miltä piirustus näyttää. Sovellustaito,<br />
mielikuvituksen, ajatuksien ja todellisuuden jäljittämisen
Change language