Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
74 k i e l l e t y t k u v a t<br />
Etnografinen tutkimus miellettäköön tässä yhteydessä Varton<br />
määrittelyn mukaan antropologisen tutkimuksen yleistykseksi (Varto<br />
2005b). Etnografiseen keskusteluun osallistuminen näyttäytyy tutkimuskysymyksestä<br />
johtuvan yhteisen aiheen vuoksi, tutkimuksen<br />
maantieteellisen toteutumisen vuoksi perustellulta. Etnografiasta<br />
metodina on monia käsityksiä. Sirpa Lappalainen (2007, 9) toteaa, että<br />
joskus tutkimus ymmärretään etnografiaksi silloin, kun tutkimuksen<br />
tarkoitus on tuottaa kuvausta esimerkiksi kansasta, kulttuurista tai<br />
yhteisöstä. Aineiston takana väijyvät ilmiöt ovat tutkijan mielenkiinnon<br />
varsinaisia kohteita. Varton määrittelyn mukaan tutkija joutuu<br />
etnografista tutkimusta tehdessään käyttämään diskurssianalyyttisiä,<br />
kuvanluentaan liittyviä, lähdekriittisiä ja muita vastaavia menetelmiä,<br />
koska etnografia edellyttää monia menetelmiä (Varto 2005b).<br />
Etnografiaa tutkimusmetodina ovat luonnehtineet useat eri tieteenalan<br />
tutkijat. Sumean logiikan tutkijan Vesa Antti Niskasen mukaan<br />
etnografia tarkoittaa toisen tutkimista: esioletuksena on, että<br />
sekä tutkittavan ryhmän jäsenillä että tutkittavilla ryhmillä on jotain<br />
yhteistä keskenään (Niskanen 2008). Tässä tutkimuksessa yhteistä on<br />
osallistujien ikäluokka, paikkakunnat, sukupuolet ja aineiston keruun<br />
ajanhetki, kevät 2004. Lappalaisen (2007, 13) mukaan etnografiselle<br />
tutkimukselle on ominaista aineiston tuotannon, analyysin,<br />
tulkinnan ja teoretisoinnin kulkeminen limittäin. Limittäin kulku<br />
toteutuu tässä tutkimuksessa siten, että nuorten piirustukset ja opettajien<br />
haastattelut haastavat väitöstyön loppuun saakka tutkimusteorian<br />
ja tutkijan ymmärryksen. Vaikka käsitys siitä, mikä on etnografinen<br />
tutkimus, vaihtelee (Lappalainen 2007, 9), Niskanen ja Varto<br />
määrittelevät etnografisen asenteen tutkijan kiinnostukseksi kulttuurin<br />
merkitysten kokonaisuuteen. Lähestymistavan vuoksi tutkimuksessa<br />
tarkastellaan asioiden ja ilmiöiden merkityksiä ihmisten jokapäiväisessä<br />
elämässä. (Niskanen 2008, Varto 2005.)<br />
Etnografisen tutkimuksen ideat auttoivat erityisesti silloin, kun<br />
pohdin ympäristön vaikutusta aineistoon, sekä piirustuksissa esitettyjen<br />
aiheiden suhdetta nuorten kokemusmaailmaan, jokapäiväiseen<br />
elämään ja annettuihin arvoihin. Ympäristöllä en niinkään tarkoitanpaikkaa,<br />
missä kuvat piirrettiin eli koululuokkaa, tiettyä tilaa ja rakennusta<br />
vaan pikemminkin paikkaa laajemmin – piirtäjien arvoihin<br />
kasvamisen paikkaa – ja moraalia instituutiona. Ympäristö ja tila voivat<br />
olla myös tahtotiloja, toiminnan lähtökohdan paikkoja, kuten<br />
ikäryhmä, sukupuoli, seksuaalinen toimijuus, asemoituminen yhtei-