09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

82 k i e l l e t y t k u v a t<br />

merkkiin karhusta; se symbolisoi jonkin yhteisön arvoja – verokarhu<br />

– tai on symbolinen kertomus karhusta ja siinä karhun tietty inhimillistetty<br />

piirre on nostettu symboliksi. Nämä kolme tasoa ovat hankalia<br />

tilastoida sekä vaikeita määrällisesti ryhmittää. Ideaalisen, symbolisen<br />

ja metaforisen tason tunnistaminen kuva-aiheessa myös pakenee<br />

tutkijaa siten, että yksi kuva voi olla ikään kuin ideaalisen merkitysyhteyden<br />

luova mutta kiinnittyä banaaliin siinä määrin, että ideaalisen<br />

merkitysyhteyden rakentaminen on mahdotonta (Varto 2005b).<br />

Yhtä lailla kuin ideaalisen, metaforisen ja symbolisen tarkastelu<br />

osittain pakenee tutkijaa ja on kiinnittynyt tutkijan assosiointiketjuun,<br />

tarkastelen kuvaa aiheen lisäksi esittämistavan kannalta, koska<br />

esitystavassa on havaitsemisen välittömät piirteet. Varton (2005b)<br />

mukaan syntaktinen kuva-analyysi perustuu ajatukseen, että kuvan<br />

tekemisen on oltava hallittua myös muodollisella tasolla. Nämä muodolliset<br />

tekijät voi tulkita, joskin muodollinen analyysi on kuvan lukijalle<br />

toisarvoinen sisällölliseen nähden. Hyvä syntaktinen kyky kuitenkin<br />

auttaa oivaltamaan kuvan lainalaisuuksia ja opastaa huomaamaan<br />

piirteitä, jotka eivät suoraan seuraa kuvan sisällöllisistä tekijöistä.<br />

(Varto 2005b.) Esitystapa on hieman kiistanalainen käsite<br />

verrattuna aiheen käsitteeseen. Molemmat ovat todennäköisesti lukijalle<br />

monimerkityksellisiä. Perustelen esitystapa-käsitteen käyttöä<br />

sillä, että esitystapa kattaa useampia kuvan ulottuvuuksia kuin muodollinen<br />

tekijä-käsite. Esitystapa viittaa kuvan rakenteelliseen muotoon,<br />

kuten paperin ja viivan käyttöön; esitystapa joko korostaa tai<br />

heikentää aiheen vaikutusta tai esitystavasta tulee itse aihe kuten taidedemonian<br />

kohdalla olen osoittanut. Siinä on viitteitä piirtäjän<br />

temperamentista, joka ei ole tilastollisesti hyödynnettävissä, ja läsnäolosta<br />

sekä kurottautumisesta merkitysrakenteiden suuntaan. Esitystavan<br />

voi mieltää kuvan muodolliseksi tekijäksi. Muodollisia tekijöitä<br />

ovat sommittelu, piste ja viiva, pinnan käyttö ja rajaus, muoto, liike ja<br />

sen suunta, kuvan rytmi, mittasuhteet, symmetria ja kuvan geometria<br />

sekä valo ja väri. (Varto 2005b.)<br />

Esitystavan piirteet ovat joko opittuja ilmaisutapoja tai ilmentävät<br />

aina yksilön persoonan piirteitä kuten käsialaa laajemminkin – tai<br />

ovat molempia. Huomion kiinnittäminen yleisesti käytettyihin tai<br />

harvoin esiintyviin piirustuksen muodollisiin tekijöihin on perusteltua<br />

siltä osin kuin ne viittaavat opittuun esitystapaan, joka liittyy kiellettyyn.<br />

Syntaktinen analyysi, jossa muodollisia tekijöitä tarkastellaan,<br />

saa tutkijan oivaltamaan, ettei mikään kuva ole vain dokumentti tai

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!