Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
82 k i e l l e t y t k u v a t<br />
merkkiin karhusta; se symbolisoi jonkin yhteisön arvoja – verokarhu<br />
– tai on symbolinen kertomus karhusta ja siinä karhun tietty inhimillistetty<br />
piirre on nostettu symboliksi. Nämä kolme tasoa ovat hankalia<br />
tilastoida sekä vaikeita määrällisesti ryhmittää. Ideaalisen, symbolisen<br />
ja metaforisen tason tunnistaminen kuva-aiheessa myös pakenee<br />
tutkijaa siten, että yksi kuva voi olla ikään kuin ideaalisen merkitysyhteyden<br />
luova mutta kiinnittyä banaaliin siinä määrin, että ideaalisen<br />
merkitysyhteyden rakentaminen on mahdotonta (Varto 2005b).<br />
Yhtä lailla kuin ideaalisen, metaforisen ja symbolisen tarkastelu<br />
osittain pakenee tutkijaa ja on kiinnittynyt tutkijan assosiointiketjuun,<br />
tarkastelen kuvaa aiheen lisäksi esittämistavan kannalta, koska<br />
esitystavassa on havaitsemisen välittömät piirteet. Varton (2005b)<br />
mukaan syntaktinen kuva-analyysi perustuu ajatukseen, että kuvan<br />
tekemisen on oltava hallittua myös muodollisella tasolla. Nämä muodolliset<br />
tekijät voi tulkita, joskin muodollinen analyysi on kuvan lukijalle<br />
toisarvoinen sisällölliseen nähden. Hyvä syntaktinen kyky kuitenkin<br />
auttaa oivaltamaan kuvan lainalaisuuksia ja opastaa huomaamaan<br />
piirteitä, jotka eivät suoraan seuraa kuvan sisällöllisistä tekijöistä.<br />
(Varto 2005b.) Esitystapa on hieman kiistanalainen käsite<br />
verrattuna aiheen käsitteeseen. Molemmat ovat todennäköisesti lukijalle<br />
monimerkityksellisiä. Perustelen esitystapa-käsitteen käyttöä<br />
sillä, että esitystapa kattaa useampia kuvan ulottuvuuksia kuin muodollinen<br />
tekijä-käsite. Esitystapa viittaa kuvan rakenteelliseen muotoon,<br />
kuten paperin ja viivan käyttöön; esitystapa joko korostaa tai<br />
heikentää aiheen vaikutusta tai esitystavasta tulee itse aihe kuten taidedemonian<br />
kohdalla olen osoittanut. Siinä on viitteitä piirtäjän<br />
temperamentista, joka ei ole tilastollisesti hyödynnettävissä, ja läsnäolosta<br />
sekä kurottautumisesta merkitysrakenteiden suuntaan. Esitystavan<br />
voi mieltää kuvan muodolliseksi tekijäksi. Muodollisia tekijöitä<br />
ovat sommittelu, piste ja viiva, pinnan käyttö ja rajaus, muoto, liike ja<br />
sen suunta, kuvan rytmi, mittasuhteet, symmetria ja kuvan geometria<br />
sekä valo ja väri. (Varto 2005b.)<br />
Esitystavan piirteet ovat joko opittuja ilmaisutapoja tai ilmentävät<br />
aina yksilön persoonan piirteitä kuten käsialaa laajemminkin – tai<br />
ovat molempia. Huomion kiinnittäminen yleisesti käytettyihin tai<br />
harvoin esiintyviin piirustuksen muodollisiin tekijöihin on perusteltua<br />
siltä osin kuin ne viittaavat opittuun esitystapaan, joka liittyy kiellettyyn.<br />
Syntaktinen analyysi, jossa muodollisia tekijöitä tarkastellaan,<br />
saa tutkijan oivaltamaan, ettei mikään kuva ole vain dokumentti tai