Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tutkimuksen käytännölliset ja teoreettiset lähtökohdat 45<br />
takin; puhuja, joka puhuu muusta kuin omasta kokemuksesta, ja<br />
kirjoittaja, joka ei anna merkityksiä, pelaa kielipeliä asettaen hänelle<br />
valmiiksi tarjotut, toisten määrittelemät merkitykset itselleen sopivaan<br />
järjestykseen, vailla omakohtaista kokemista. Sanan mahti on<br />
kadonnut suhteessa kuulijaan ja lukijaan, joka näkee pelin eikä voimaa,<br />
joka tulisi alkulähteestä.<br />
Kokemuksen nimeäminen on osittain tahatonta (tottumuksellista)<br />
ja suurelta osin tahallista toimintaa. Tere Vaden (2006, 74) esittää<br />
tottumuksiin piilotetun sanojen peliluonteen, sen miten sanojen<br />
saaminen – esimerkiksi nimeäminen – on kokemuksen ajamista.<br />
Jonkin kutsuminen joksikin on sitä, että jännittää auki kokemuksen<br />
alueen vaikuttavaksi tarkoitukseksi. Nimeäminen luo uutta todellisuutta.<br />
Vaden erittelee karhu-sanan merkityksen muutoksia eri ilmaisuissa.<br />
Kutsutaanko karhua mesikämmeneksi vai karhuksi, on kuulijan<br />
mielikuvan luomisessa ja erityisesti toimeen ryhtymisessä ratkaisevaa.<br />
Tutkimustekstissä ilmiöiden, olioiden, esineiden ja kokemuksien<br />
nimeämisessä voi lähestyä nimettävää mahdollisemman välittömästi<br />
omasta kielellisestä tottumuksesta käsin, tutulla arkinimellä. Toinen<br />
tie on etääntyä tieteenalan sanalliseen viidakkoon, mikäli sellainen<br />
on olemassa, kuten luonnontieteessä esimerkiksi latinankieliset ilmaisut.<br />
Ammattinimikkeitä käyttäessään tutkijan on tarkasteltava<br />
ammattikunnan perinteeseen liittyviä käytänteitä erityisen kriittisesti.<br />
Nimi voi välittää nimeäjän suhdetta nimettävään; nimi ilmaisee<br />
sitä, mitä nimeäjä tietää ja mitä merkityksiä hän pystyy nimettävässä<br />
tunnistamaan. Tutkimustekstissä kuvien sanallistaminen on kiinnostavaa<br />
myös silloin, kun tutkija ei kirjoita omalla äidinkielellään. Kaksikielisyys<br />
lisää sanojen käytön kaksi- ja siten monimielisyyttä. Joissain<br />
tapauksissa kielellinen kömmähdys iskee osuvammin ilmiön<br />
luonteeseen kuin valmiit automaattiset sanat. Julia Kristevan (1992,<br />
25, 26) mukaan toisen kielen käyttäminen on kuin käyttäisi keinotekoista<br />
ja jalostunutta instrumenttia. Siinä voi tulla mestariksi. Mutta<br />
miten suhtautua niihin uusiin keskusteluihin, joita käy keinotekoisella,<br />
itselle vieraalla kielellä, kuin proteesia käyttäen? Sama ongelma<br />
koskee koko sitä osaa tiedeyhteisöstä, jonka äidinkieli ja tutkimuskieli<br />
ei ole englanti. Englannin kielen taito on nykyisin akateemisen pätevyyden<br />
vaade.<br />
Mikkosen (2005, 79, 21–24) mukaan taideteoksien nimeäminen<br />
kuvataiteessa on käytännössä omanlaista diskurssin tuottamista.