09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

tutkimuksen käytännölliset ja teoreettiset lähtökohdat 45<br />

takin; puhuja, joka puhuu muusta kuin omasta kokemuksesta, ja<br />

kirjoittaja, joka ei anna merkityksiä, pelaa kielipeliä asettaen hänelle<br />

valmiiksi tarjotut, toisten määrittelemät merkitykset itselleen sopivaan<br />

järjestykseen, vailla omakohtaista kokemista. Sanan mahti on<br />

kadonnut suhteessa kuulijaan ja lukijaan, joka näkee pelin eikä voimaa,<br />

joka tulisi alkulähteestä.<br />

Kokemuksen nimeäminen on osittain tahatonta (tottumuksellista)<br />

ja suurelta osin tahallista toimintaa. Tere Vaden (2006, 74) esittää<br />

tottumuksiin piilotetun sanojen peliluonteen, sen miten sanojen<br />

saaminen – esimerkiksi nimeäminen – on kokemuksen ajamista.<br />

Jonkin kutsuminen joksikin on sitä, että jännittää auki kokemuksen<br />

alueen vaikuttavaksi tarkoitukseksi. Nimeäminen luo uutta todellisuutta.<br />

Vaden erittelee karhu-sanan merkityksen muutoksia eri ilmaisuissa.<br />

Kutsutaanko karhua mesikämmeneksi vai karhuksi, on kuulijan<br />

mielikuvan luomisessa ja erityisesti toimeen ryhtymisessä ratkaisevaa.<br />

Tutkimustekstissä ilmiöiden, olioiden, esineiden ja kokemuksien<br />

nimeämisessä voi lähestyä nimettävää mahdollisemman välittömästi<br />

omasta kielellisestä tottumuksesta käsin, tutulla arkinimellä. Toinen<br />

tie on etääntyä tieteenalan sanalliseen viidakkoon, mikäli sellainen<br />

on olemassa, kuten luonnontieteessä esimerkiksi latinankieliset ilmaisut.<br />

Ammattinimikkeitä käyttäessään tutkijan on tarkasteltava<br />

ammattikunnan perinteeseen liittyviä käytänteitä erityisen kriittisesti.<br />

Nimi voi välittää nimeäjän suhdetta nimettävään; nimi ilmaisee<br />

sitä, mitä nimeäjä tietää ja mitä merkityksiä hän pystyy nimettävässä<br />

tunnistamaan. Tutkimustekstissä kuvien sanallistaminen on kiinnostavaa<br />

myös silloin, kun tutkija ei kirjoita omalla äidinkielellään. Kaksikielisyys<br />

lisää sanojen käytön kaksi- ja siten monimielisyyttä. Joissain<br />

tapauksissa kielellinen kömmähdys iskee osuvammin ilmiön<br />

luonteeseen kuin valmiit automaattiset sanat. Julia Kristevan (1992,<br />

25, 26) mukaan toisen kielen käyttäminen on kuin käyttäisi keinotekoista<br />

ja jalostunutta instrumenttia. Siinä voi tulla mestariksi. Mutta<br />

miten suhtautua niihin uusiin keskusteluihin, joita käy keinotekoisella,<br />

itselle vieraalla kielellä, kuin proteesia käyttäen? Sama ongelma<br />

koskee koko sitä osaa tiedeyhteisöstä, jonka äidinkieli ja tutkimuskieli<br />

ei ole englanti. Englannin kielen taito on nykyisin akateemisen pätevyyden<br />

vaade.<br />

Mikkosen (2005, 79, 21–24) mukaan taideteoksien nimeäminen<br />

kuvataiteessa on käytännössä omanlaista diskurssin tuottamista.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!