Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tutkimuksen käytännölliset ja teoreettiset lähtökohdat 31<br />
1900-luvun taide koetteli taidemaailmojen ja katsojan kokemisrajoja<br />
niin systemaattisesti, että taiteentutkijat puhuvat avoimesti avantgardesta<br />
skandaalitehtailuna, jonka päämääränä oli nolata taiteellisia<br />
esikuvia sekä pilkata ja kumota jo olemassaolevia käsityksiä taiteesta<br />
(Hautamäki 1995, 121). Marcel Duchampin teosten myötä syntynyt<br />
ready made -taide perustuu ajatukseen, että muutettaessa teollisesti<br />
valmistetun esineen tarkastelukulmaa siten, että se esitetään epätavanomaisessa<br />
paikassa epätavanomaisesti ripustettuna ja varustettuna<br />
”taiteellisesti” uskottavalla nimellä, luodaan oikeita taideteoksia<br />
(Hautamäki 1995, 203). Duchampin ready made -taideteokset jaksoivat<br />
kohauttaa kerta toisensa jälkeen. Esimerkkinä on hänen teoksensa<br />
Suihkukaivo vuodelta 1913. Se on posliininen pisuaari, jota valmistettiin<br />
julkisiin käymälöihin ja joka taideteoksena on käännetty kyljelleen<br />
ja varustettu nimikirjoituksella ”R. Mutt”. (Honour & Fleming<br />
2001, 803.) Vaatii erikoiskoulutusta, jotta ymmärtää, miksi pisuaari on<br />
taideteos, varsinkin yhteisössämme, jossa vessakäytännöt ovat piilossa<br />
ja niistä puhuminen epäsovinnaista. Vastaavanlaista ymmärtämistä<br />
vaaditaan erottamaan, miksi nuoren koululuokassa tehty kuva arvotetaan<br />
eri tavalla kuin mediassa esitetty kuva, vaikka aiheen havainnoinnin<br />
tai toteutustavan välillä ei välttämättä olisi eroja. Waltonin<br />
pohdintaa mukaillen voi todeta, että monet teokset kuuluvat kategorioihin,<br />
jotka ovat rajatapauksia siinä suhteessa, ovatko ne vakiintuneita<br />
taiteilijoiden yhteisössä (Walton 1987, 58).<br />
Välitilassa olevien teosten osalta epävarmuus siitä, mikä teos on<br />
– onko tuotos teos vai eikö ole –, aiheuttaa sekä hämmästystä että<br />
pelkoa. Sama pätee kuviin. Epävarmuus johtuu eettisistä ja esteettisistä<br />
tottumuksista pohtia, onko teos ”oikea” vai ”väärä” ”korkea” tai<br />
”matala”. Taideteoksien tarkastelu siten, että pohtii, mitä esteettisiä<br />
ja eettisiä ominaisuuksia teoksella on yhdessä teoksen epäesteettisten<br />
ja epäeettisten piirteiden kanssa, tekee kokemuksesta yhtenäisen. Se,<br />
minkä havaitsemme esteettiseksi ja eettiseksi nojautuen siihen, mitä<br />
epäesteettisiä ja epäeettisiä piirteitä teos sisältää, tekee teoksesta joko<br />
ylevän tai mitäänsanomattoman. Kahdesta teoksesta, jotka ovat erilaisia<br />
vain suhteessa alkuperäänsä, – eli teokset eivät ole erotettavissa<br />
havaintojen perusteella – toinen saattaisi olla yhtenäinen tai ylevä ja<br />
toinen ei. Esteettiset ominaisuudet eivät siis ole löydettävissä teoksista<br />
itsestään yhtä suoraan. (Walton 1987, 60.) Kielletyn osalta on syytä<br />
pohtia myös, onko kiellon aiheuttanut teoksen tarkastelu väärässä<br />
kategoriassa. Waltonin johtopäätös on, että näyttää siltä, että ainakin
Change language