Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
46 k i e l l e t y t k u v a t<br />
Taulujen nimet ovat kuvatekstien kaltaisia nimeämisen välineitä ja<br />
merkkipaaluja, jotka välittävät tietoa siitä, miten kuvaa voidaan lähestyä.<br />
Taideteoksien nimet välittävät tietoa teoksen tekemisen ajasta ja<br />
ympäristöstä. Sanat nimeävät kuvan ja ohjaavat katsomaan sisältöä<br />
tietystä näkökulmasta. Taulun nimi voi toimia monella edellä kuvatulla<br />
kuvan ja sanan vuorovaikutuksen tasolla, esimerkiksi merkityksien<br />
ankkurointina, vuorotteluna ja kertovassa tehtävässä. Vaikka<br />
nimi ei sinänsä olisi kertomus, yksi nimen perinteisistä tehtävistä on<br />
ollut sitoa kuva johonkin kertovaan viitekehykseen. Kuvien ja kirjallisten<br />
tekstien vuorovaikutussuhteita voidaan hahmottaa hyvin erilaisilla<br />
käytännön tasoilla. Kuvan ja sanan yhdistelmässä kaksi mediaa<br />
muodostavat kokonaisuuden.<br />
Mikkosen (2005, 21–24) mukaan visuaalisessa elämismaailmassa<br />
on kuvallista, josta tuotetaan tekstiä, ja kuvallista, jonka osana on<br />
teksti. Verbaalisen tekstin ja visuaalisen kuvan yhdentymistä edustaa<br />
esimerkiksi kuvaruno, jossa tekstin visuaalinen ilmaisu on teoksen<br />
elimellinen osa. Yhdentymistä edustavat myös typografia, kirjoitusasuun<br />
perustuva esitys, kuvakirjoitus, käsitetaide, kuva-aakkoset, sanat<br />
kuvissa tai puhelaulu. Muunnokset ovat tapauksia, joissa tekstiin<br />
ei ole yhdistetty kuvaa eikä kuvaan tekstiä, vaan teksti viittaa kuvan<br />
elementteihin tai niiden yhdistelmään (tai toisin päin). Tässä tapauksessa<br />
eri esitysmuodot siis tulkitsevat toisiaan, ne imitoivat toista<br />
esitysmuotoa omassa rakenteessaan tai muutoin kääntävät sen omaksi<br />
muodokseen. Mikkosen määrittelyssä kielellinen ja visuaalinen<br />
elementti voivat kuvakirjassa ja sarjakuvassa jatkua toisissaan sekä<br />
muodollisesti että ajallisesti ja näin toimia ikään kuin toistensa indeksinä.<br />
Niillä on siis selkeästi toisiinsa osoittava tehtävä. Toisiinsa viittaamisen<br />
ohella kuva ja sana voivat toimia yhdessä myös viittaamalla<br />
johonkin kolmanteen asiaan, esimerkiksi tapahtumaan tai kertomukseen.<br />
Kuvakirjan ja sarjakuvan tutkimuksessa on puhuttu kuvan ja<br />
sanan yhdenmukaisuudesta, niiden välisestä tarkennuksesta, vahvistamisesta,<br />
laajentamisesta, täydentämisestä, vuorottelusta, poikkeamista,<br />
vastakohdasta ja kontrapunktista (kuva ja sana säestävät toisiaan<br />
tai vuorottelevat myös kontrastin kautta). Kieliopissa samoja<br />
tehtäviä voitaisiin kuvata tekstin sidosteisuutta ja sanaston semanttisia<br />
suhteita koskevin käsittein.<br />
Kielletyn ymmärtämiseksi on hyvä muistaa, että yksi kuvaan liitetty<br />
sana voi muuttaa kuvallisen esityksen sanan ajamaan suuntaan.<br />
Kuvan ja sanan vastakohtainen yhteys on sekin suhteellista, sillä ihmi-
Change language