Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
160 k i e l l e t y t k u v a t<br />
Suurin osa aiheista viittaa koulun järjestyssäännöiksi miellettäviin<br />
ohjeisiin. Ehkä koulukuri on ajan mittaan muuttunutkin ohjeiden kirjaamisen<br />
suuntaan, aiemmin kurinpito tapahtui enimmäkseen suullisena<br />
ohjaamisena. Koulukohtaiset järjestyssäännöt ovat nähtävissä<br />
koulujen internetsivuilla. Ne ovat sisällöltään melko saman laiset, mutta<br />
järjestyssäännöt sisältävät myös päihde- ja väkivaltateemoja.<br />
Aineiston päihde- ja väkivalta- kuten myös kuriaiheet eivät rajoitu<br />
kouluun ja kouluun liitettäviin teemoihin, vaan nuorten piirtämät<br />
kuriaiheet esittävät kuriin liitettäviä kiellettyjä kuvia laajemminkin.<br />
On selvää, että roskien levittäminen ympäristöön on hyvien käytöstapojen<br />
vastaista. Ohjeiden noudattamatta jättäminen koetaan rikkomukseksi,<br />
olkoon ympäristö mikä tahansa, johon ohjeet on kohdistettu.<br />
Toki järjestyssääntöjen rikkominen tai kurinpidolliset kysymykset<br />
kuvallisen esityksen kiellettyinä aiheina ovat eri asia. Ne ovat oikeita<br />
ja hyviä vastauksia tutkimuskysymykseen.<br />
Opettajat eivät aihetta maininneet. Ristiriita aiheissa, joita nuoret<br />
useasti määrittävät kielletyiksi mutta opettajat eivät tule maininneeksi,<br />
viittaa tilanteeseen, jossa vallassa olevat määrääjät eivät ymmärrä,<br />
miten vaikeaksi määräysvallan alla olevat saattavat kokea sellaisten<br />
sääntöjen alla olemisen, joihin he eivät pysty vaikuttamaan. Lea Pulkkisen<br />
(2008) esittämä kysymys ”Onko koulu lapsia vai opettajia varten?”<br />
on aineiston kuri-ryhmän kuvia tarkasteltaessa perusteltu.<br />
Pulkkinen väittää, että suomalaista koululaitosta on kehitetty opettajien,<br />
ei oppilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Aiheryhmästä välittyvä<br />
kuvallinen käsitys koulusta elin- ja opiskeluympäristönä ovat sellaisia,<br />
että mikäli aikuinen työntekijä kokisi työpaikkansa vastaavanlaiseksi,<br />
ammattiyhdistys puuttuisi asiaan. Toimijan omiin ratkaisuihin<br />
ei luoteta. Tarkkailu voi olla kokemuksena ainainen ja kaikkialle ulottuvan<br />
näkymättömän ”silmän” läsnäolo. Ohjeistuksia annetaan tiheästi,<br />
varoituksien muodossa, myös ”kaiken varalta”. Luottamuspulasta<br />
kärsivät sekä yksilöt että yhteisö. Suomalainen peruskoulu voi<br />
ylpeillä hyvistä saavutuksista oppimistuloksilla mitaten ja kansainvälisesti<br />
vertaillen, mutta kouluviihtyvyys on unohtunut. (Pulkkinen<br />
2008.)<br />
Ohjaus hyvään on perinteisesti ollut määrätietoista yhtenäisen<br />
kansallisen identiteetin luomista, joka perustuu homogeenisen kansan<br />
ideaan. Myös taidekasvatus on palvellut tätä tehtävää. Ohjaus hyvään<br />
elämään edellyttää, että hyvä ja paha on määritelty. Monikulttuurisuusdiskurssin<br />
tuominen kansallisen identiteetin rinnalle on huo-