09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

160 k i e l l e t y t k u v a t<br />

Suurin osa aiheista viittaa koulun järjestyssäännöiksi miellettäviin<br />

ohjeisiin. Ehkä koulukuri on ajan mittaan muuttunutkin ohjeiden kirjaamisen<br />

suuntaan, aiemmin kurinpito tapahtui enimmäkseen suullisena<br />

ohjaamisena. Koulukohtaiset järjestyssäännöt ovat nähtävissä<br />

koulujen internetsivuilla. Ne ovat sisällöltään melko saman laiset, mutta<br />

järjestyssäännöt sisältävät myös päihde- ja väkivaltateemoja.<br />

Aineiston päihde- ja väkivalta- kuten myös kuriaiheet eivät rajoitu<br />

kouluun ja kouluun liitettäviin teemoihin, vaan nuorten piirtämät<br />

kuriaiheet esittävät kuriin liitettäviä kiellettyjä kuvia laajemminkin.<br />

On selvää, että roskien levittäminen ympäristöön on hyvien käytöstapojen<br />

vastaista. Ohjeiden noudattamatta jättäminen koetaan rikkomukseksi,<br />

olkoon ympäristö mikä tahansa, johon ohjeet on kohdistettu.<br />

Toki järjestyssääntöjen rikkominen tai kurinpidolliset kysymykset<br />

kuvallisen esityksen kiellettyinä aiheina ovat eri asia. Ne ovat oikeita<br />

ja hyviä vastauksia tutkimuskysymykseen.<br />

Opettajat eivät aihetta maininneet. Ristiriita aiheissa, joita nuoret<br />

useasti määrittävät kielletyiksi mutta opettajat eivät tule maininneeksi,<br />

viittaa tilanteeseen, jossa vallassa olevat määrääjät eivät ymmärrä,<br />

miten vaikeaksi määräysvallan alla olevat saattavat kokea sellaisten<br />

sääntöjen alla olemisen, joihin he eivät pysty vaikuttamaan. Lea Pulkkisen<br />

(2008) esittämä kysymys ”Onko koulu lapsia vai opettajia varten?”<br />

on aineiston kuri-ryhmän kuvia tarkasteltaessa perusteltu.<br />

Pulkkinen väittää, että suomalaista koululaitosta on kehitetty opettajien,<br />

ei oppilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Aiheryhmästä välittyvä<br />

kuvallinen käsitys koulusta elin- ja opiskeluympäristönä ovat sellaisia,<br />

että mikäli aikuinen työntekijä kokisi työpaikkansa vastaavanlaiseksi,<br />

ammattiyhdistys puuttuisi asiaan. Toimijan omiin ratkaisuihin<br />

ei luoteta. Tarkkailu voi olla kokemuksena ainainen ja kaikkialle ulottuvan<br />

näkymättömän ”silmän” läsnäolo. Ohjeistuksia annetaan tiheästi,<br />

varoituksien muodossa, myös ”kaiken varalta”. Luottamuspulasta<br />

kärsivät sekä yksilöt että yhteisö. Suomalainen peruskoulu voi<br />

ylpeillä hyvistä saavutuksista oppimistuloksilla mitaten ja kansainvälisesti<br />

vertaillen, mutta kouluviihtyvyys on unohtunut. (Pulkkinen<br />

2008.)<br />

Ohjaus hyvään on perinteisesti ollut määrätietoista yhtenäisen<br />

kansallisen identiteetin luomista, joka perustuu homogeenisen kansan<br />

ideaan. Myös taidekasvatus on palvellut tätä tehtävää. Ohjaus hyvään<br />

elämään edellyttää, että hyvä ja paha on määritelty. Monikulttuurisuusdiskurssin<br />

tuominen kansallisen identiteetin rinnalle on huo-

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!