Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto

17
Tämäkin kehitys tukee suuryksikköliikenteen kasvua, koska suuryksiköt ovat
joustavasti ja tehokkaasti siirrettävissä kuljetusmuodosta toiseen sekä voidaan hyödyntää
eri kuljetusmuotojen linjaliikenteen palveluja.
Suomessa rautatiekuljetusten osuus kotimaan tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta (noin
25 %) on pysynyt samalla tasolla 1980-luvulta lähtien ja myös rautatiekuljetusten
käyttöalue on pysynyt lähes muuttumattomana. Suurimmat muutokset liittyvät Venäjän
liikenteen kehitykseen. Kotimaan kuljetuksissa rautatiekuljetukset ovat seuranneet
metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden tuotannon kehitystä. (Iikkanen & Siren 2005)
Tämä on osoituksena myös siitä, että perusteollisuus rautatiekuljetusten merkittävimpänä
käyttäjänä toimivat läheisessä yhteistyösuhteessa rautatieoperaattorin kanssa.
Yhteistyöstä yhtenä hyvänä esimerkkinä on metsäteollisuuden ja rautatieoperaattorin
kehittämä täysin automaattinen metsäteollisuuden tuotekuljetusten rautatiekuljetusketju
Kajaanin ja Rauman välille.
Ympäristönäkökulman lisääntyvä korostuminen suosii rautatiekuljetuksia ja yhdistettyjä
kuljetuksia, joissa runkokuljetus hoidetaan rautateitse. Siten rautatiekuljetusten roolin
voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa, joka tosin edellyttää uusien palvelumuotojen
ja kuljetusratkaisujen kehittämistä. Teollisuuden vahvat kuljetusvirrat ovat rautatiekuljetuksille
ominta aluetta, jossa saavutetaan hyvä kustannustehokkuus. Rautatiekuljetuksille
yksi mahdollisuus voisi olla säännölliset ja tehokkaat pendelijunayhteydet,
joissa voidaan kuljettaa kappaletavaraa. Rautatiekuljetusketju, jossa ei tarvita vaihtotöitä,
muodostuisi todennäköisesti myös kustannustehokkaaksi ja antaisi siten mahdollisuuksia
uusien asiakas- ja tuoteryhmien kuljetuksiin.
Elinkeinoelämän rakennemuutokset
Tuotanto- ja jakelurakenteen uudelleensuunnittelu on useilla teollisuuden aloilla käynnissä.
Uutta tuotantokapasiteettia sijoitetaan pääasiassa lähelle uusia ja voimakkaasti
kasvavia markkinoita sekä toisaalta edullisempien tuotantokustannusten tai raakaainelähteiden
läheisyyteen. Tästä on selkeänä esimerkkinä paljon esillä ollut Kiinailmiö.
Vastaavasti Etelä-Amerikka, Intia, Venäjä ja Itä-Euroopan alue on ollut suomalaiselle
teollisuudelle merkittävien investointien kohteena ja suuntaus näyttää jatkuvan.
Logistiikan merkitys on kasvanut tuotantolaitosten ja jakelujärjestelmän sijoittumispäätöksiä
tehtäessä. Yhteydet merkittävimmille markkina-alueille ja toisaalta raakaainelähteille
ovat keskeisiä tekijöitä sijoittumispäätöksissä. Tästä yhtenä esimerkkinä on
Unkariin muodostunut ICT-klusteri Nokian tuotantolaitoksen ympärille, joka alhaisempien
tuotantokustannusten ja hyvin koulutetun työvoiman lisäksi sijaitsee Keski-
Euroopan suurten markkinoiden välittömässä läheisyydessä ja lisäksi sieltä on lähellä
sijaitsevan kansainvälisen lentokentän kautta nopeat yhteydet kaikille merkittäville
markkinoille.