Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
46<br />
Sisämaasatama<br />
Viime vuosina on esiintynyt aktiivisesti keskustelua sisämaaterminaalien tarpeesta ja<br />
lähtökohtana on yleensä vuonna 2008 valmistuvan Vuosaaren satamaan liittyvä<br />
liikenne. Tämän vuoksi sijaintipaikaksi on suunniteltu Keravaa, Hollolaa, Riihimäkeä ja<br />
useita muita paikkoja, joista on hyvät liikenneyhteydet Vuosaaren satamaan sekä tieettä<br />
rataverkolla. Helsinki on jo tällä hetkellä ylivoimaisesti merkittävin suuryksikköliikennesatama<br />
Suomessa ja Vuosaaren sataman käyttöönotto tulee keskittämään suuryksikköliikenteen,<br />
erityisesti konttien, kuljetusvirtoja entisestään. Lisäksi Vuosaaren<br />
satama tulee olemaan alueeltaan liian pieni tarvittavien terminaalitoimintojen sijoittamiseksi<br />
sataman välittömään läheisyyteen, joten hyvin todennäköistä on, että ainakin<br />
jokin sisämaaterminaalisuunnitelmista tulee toteutumaan.<br />
Sisämaasatama-ajatuksella tavoitellaan suunnitelluille sisämaaterminaaleille vastaavia<br />
ominaisuuksia kuin nykyisin on satamissa. Sisämaasatama eroaa suunniteltujen<br />
sisämaaterminaalien ajatuksesta siinä, että siellä on vastaavat palvelut kuin satamissa eli<br />
käytännössä siellä toimisi jokin operaattoriyritys, joka tarjoaisi palveluja kaikille<br />
asiakkaille samalla periaatteella. Lisäksi sisämaasataman tulisi sijaita siten, että se<br />
palvelisi useaa satamaa esimerkiksi Etelä-Suomessa eli ei toimisi ainoastaan Vuosaaren<br />
sataman terminaalialueena tai etäpisteenä. Tästä toimintamallista suurimpana hyötynä<br />
olisivat tehokkaammat ja keskitetymmät tavaravirrat, koska useisiin satamiin liittyvät<br />
sisämaan tavaravirrat kerättäisiin yhteen paikkaan, jossa tapahtuisi tavaravirtojen<br />
yhdistäminen ja konttien kuormaaminen tai toiseen suuntaan purku. Siten varsinainen<br />
satama toimisi läpivirtausperiaatteella toimivana mahdollisimman tehokkaana laivojen<br />
kuormaus- ja purkupaikkana. Perusajatuksena tässä toimintamallissa on siirtää satamiin<br />
liittyvää tavaravirtojen keräämistä yhteen keskitettyyn ja tarkoitusta varten suunniteltuun<br />
pisteeseen, joka toimisi selkeänä toimitusketjuun lisäarvoa tuottavana vaiheena.<br />
(Asumalahti 2006)<br />
3.3.3 Vaihtokoreihin perustuvat kuljetusratkaisut<br />
Vaihtokoreihin perustuvilla kuljetusratkaisuilla pyritään yhdistämään rautatie- ja tiekuljetusten<br />
parhaat puolet: rautateiden säännöllisyys, taloudellisuus ja pienemmät<br />
ympäristövaikutukset sekä tiekuljetusten joustavuus. Vaihtokorien käytöllä pyritään<br />
minimoimaan terminaalikustannuksia. Ratkaisut ovatkin yhden ihmisen, eli kuormaauton-<br />
tai veturinkuljettajan, käytettävissä lähes missä tahansa rataverkolla. Ratkaisut<br />
eivät siis vaadi laajamittaista terminaali-infrastruktuurin rakentamista vaan pienet<br />
muutokset junavaunuihin, kuljetusyksiköihin ja kuorma-autoihin riittävät. Vaihtokoreihin<br />
perustuvilla ratkaisuilla pyritään pienentämään syöttö- ja jakeluliikennettä<br />
suuriin terminaalikeskuksiin tuomalla vähäistä infrastruktuuria tarvitsevia terminaaleja<br />
lähelle asiakkaita. Näin pyritään helpottamaan ja nopeuttamaan rautatiekuljetusten<br />
käyttöä ja siten saamaan lisää kuljetuksia rautateille.
Change language