Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto

88
5.2.4 Elinkeinoelämän muuttuvat kuljetusratkaisut
Elinkeinoelämän käyttämien satamien muutokset ja keskittäminen (4a), jotka kohdistuisivat
erityisesti teollisuuden vientikuljetuksiin ja kaupan tuontikuljetuksiin, voisivat
lisätä rautateiden kilpailukykyä, jos virrat vahvistuisivat ja jos tarpeisiin pystyttäisiin
vastaamaan ja ratakapasiteettia olisi käytettävissä. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti
satamiin liittyviin yksikkökuljetuksiin, mutta voisivat vahvistuvien virtojen myötä myös
mahdollisesti tukea yhdistettyjen kuljetusten kasvua.
Edellä kuvatun kanssa samantyyppisiä vaikutuksia olisi yrityskohtaisella keskittymisellä
tiettyihin satamiin (4b). Jos tähän liittyy käytettävien satamien nopeita ja ennakoimattomia
muutoksia, investointihalukkuus infrastruktuuriin ja paikkaan sidottuihin
palveluihin saattaa vähentyä. Tämä lisäisi kaikkiin suuryksikkökuljetuksiin liittyvää
epävarmuutta. Teollisuuden suuryksikkökuljetusratkaisut ja niiden toimintaedellytykset
vahvistuvat keskittämiskehityksen myötä. Virtojen maantieteellinen muutos voisi
toteutua esimerkiksi Pohjois-Suomen teollisuuden siirtyessä käyttämään Etelä-Suomen
satamia (4c), mikä lisäisi rautateiden potentiaalia ja todennäköisesti kuljetusmääriäkin.
Virtojen siirtymisestä on jo joitakin esimerkkejä, mutta toisaalta myös Pohjois-Suomen
satamiin on avattu uusia yhteyksiä, joten kehityssuunta ei ole selvä.
Teollisuuden yksikkökuljetusten erikoisratkaisut tarkoittavat tällä hetkellä tyypillisimmillään
Stora Enson NETSS-kuljetusjärjestelmää SECU-yksikköineen. Tällaisten
kuljetusratkaisujen yhdistäminen rautatiekuljetuksiin (4d) vahvistaa rautatiekuljetusten
merkitystä ja saattaa myös lisätä rautatiekuljetusmääriä. Ratkaisut todennäköisesti
lisäävät yksikkökuljetuksia rautateillä, mutta voivat heijastua muiden yksiköiden
kuljetusvirtoihin ja konttitasapainoon (4e). SECU-yksiköiden tapauksessa rautatiekuljetukset
edellyttävät erikoiskalustoa ja riittävää radan kantavuutta. Keskittäminen voi
lisätä rautatiekuljetuksia satamissa, joita se koskee, mutta saattaa vähentää muiden
yksiköiden kuljetuksia. Mahdolliset pienenevät muiden yksiköiden virrat eivät
välttämättä ole rautateiden kannalta yhtä houkuttelevia.
Naapurimaiden tai lähialueiden elinkeinoelämän kuljetusvirtojen suuntautuminen
Suomen kautta (4f) lisäisi todennäköisesti rautatiekuljetuksia. Tällainen kehitys voisi
tukea erityisesti teollisuuden yksikkökuljetusratkaisuja ja Suomen kautta kulkevia
konttikuljetusvirtoja.
Globaalien logistiikkayritysten tulo Suomen rautatiekuljetusmarkkinoille omine
kokonaispalvelukonsepteineen (4g) voi lisätä rautatiekuljetuksia ja niiden potentiaalia.
Tarjolle voi tulla myös kilpailevia palveluja. Rautatiekuljetusten kilpailun kiristymisen
myötä palveluvalikoima voi toisaalta supistua. Tämän näkymän vaikutukset kohdistuvat
erityisesti konttikuljetuksiin ja yhdistettyihin kuljetuksiin, mahdollisesti myös räätälöityihin
kuljetusratkaisuihin.