Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
76<br />
Stora Enson käyttöön ottama oma SECU-kuljetusyksiköihin perustuva kuljetusjärjestelmä<br />
on yksi esimerkki kuljetusvirtojen keskittämisestä Etelä-Suomessa Kotkaan<br />
ja Pohjois-Suomessa Ouluun ja Kemiin; Pohjois-Suomen järjestelmä käynnistyy vuoden<br />
2006 aikana. UPM-Kymmene ja M-real ovat vastaavasti tehneet omat ratkaisunsa<br />
kuljetusvirtojen keskittämiseksi.<br />
Merkittävimpänä tuontisatamana ja erityisesti suuryksikköliikenteen satamana<br />
Suomessa toimii Helsinki, jonka kautta tulee valtaosa kaupan tuonnista. Vuosaaren<br />
sataman valmistuminen vuonna 2008 tulee mahdollisesti jopa vahvistamaan Helsingin<br />
sataman asemaa kuljetusvirtojen keskittyessä yhä enemmän. Mielenkiintoinen tulevaisuuden<br />
kysymys liittyykin siihen, miten esimerkiksi valtamerivarustamot ohjaavat<br />
Itämeren feeder-liikennettä tulevaisuudessa eli tapahtuuko keskittymistä edelleen,<br />
vähennetäänkö Suomen käyntisatamia, onko Suomi tulevaisuudessa yksi välisatama<br />
Pietariin suuntautuvilla reiteillä jne. Liike-elämässä yleensä kaikelle kaupalliselle<br />
toiminnalle löytyy tarjontaa ja kysyntä luo kapasiteettia, mutta tämän suuntaisia<br />
signaaleja on jonkin verran esiintynyt eri tutkimushankkeiden haastatteluissa.<br />
Suuryksikköliikenne<br />
Konttiliikenteessä yksiköiden tasapaino on merkittävä tekijä kuljetusjärjestelmän<br />
kannattavalle toiminnalle. Suomessa pääosa konteista tyhjenee joko Helsinkiin tai<br />
Venäjän transitoliikenteen seurauksena Kaakkois-Suomeen. Siten tyhjiä kontteja<br />
joudutaan Suomessa kuljettamaan eri satamiin ja tuotantolaitoksille. Toisaalta tämä on<br />
maailmanlaajuinen ilmiö mantereidenkin välillä, mutta esimerkiksi Pohjois-Suomessa<br />
tyhjenevien konttien vähäisyys vaikuttaa konttiliikenteen määrään myös viennissä.<br />
Konttiliikenteen tulevaisuuteen liittyen mielenkiintoinen kysymys on myös Stora Enson<br />
SECU-järjestelmän vaikutus Suomen konttitasapainoon, kun yksi merkittävä kuljetusasiakas<br />
siirtyy käyttämään omaa kuljetusyksikköä. Tosin metsäteollisuuden kuljetusjärjestelmän<br />
perusratkaisut eivät liity konttien käyttöön, mutta se on kuitenkin<br />
jatkuvassa kasvussa. Ja mitä sitten tapahtuu, jos jokin muu merkittävä konttikuljetuksia<br />
käyttävä toimija siirtyy omaan yksikköjärjestelmään.<br />
Tavarakuljetusten yksiköintipaikka ja siihen liittyvät kehitysnäkymät ovat yksi keskeinen<br />
tarkastelun kohde. Nykyisin valtaosa kontituksesta tapahtuu satamissa, mutta<br />
nykyisinkin jonkin verran esimerkiksi metsäteollisuuden kontteja kuormataan tuotantolaitoksella<br />
riippuen satamien kuljetusyhteyksistä ja konttien saatavuudesta. Todennäköistä<br />
on, että kontitus siirtyy jossain määrin satamista tuotantolaitoksille tai erillisiin<br />
sisämaaterminaaleihin. Tämä olisi aivan luonnollinen kehitys lastata ja purkaa kontit<br />
lähellä tuotanto- ja kulutuspisteitä, jolloin satama toimisi läpivirtausterminaalina.
Change language