Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkÃ¶ ... - Liikennevirasto

More documents

Recommendations

Info

37 Kuva 3.4 TFG:n kuljetusverkko (TFG 2005). TFG:n tarjoaa pitkien yhteyksien lisäksi PortSprinter palvelua Hampurin ja Bremenin satamien välillä. PortSprinter on avattu lokakuussa 2005 ja kulkee satamien välillä joka arkipäivä. PortSprinter kuljettaa pääosin tyhjiä kontteja, mutta sillä on käyttöä myös teräksen viennissä ja kotitaloustavaroiden tuonnissa. (TFG 2005) Vastaavanlaisia lyhyitä yhteyksiä satamien välillä on myös Hampurin ja Lyypekin, Rotterdamin ja Antwerpenin sekä Rotterdamin ja Amsterdamin välillä.
38 Felixstowe on Euroopan seitsemänneksi suurin konttisatama. Satama ylsi rautateiden konttiliikenteessä syyskuussa 2005 uuteen ennätykseensä, 32 000 konttia. Kasvaneet virrat ovat johtaneet siihen, että Freightlinerin intermodaalikuljetusten yksikkö, Logico, on avannut uuden, päivittäisen junayhteyden sataman ja Daventryn (DIRFT) välille. Välillä kulkevan junan kapasiteetti on 60 TEU:ta, mutta se nostetaan lähitulevaisuudessa 66 TEU:hun. Kaikkiaan Felixstowen satamaan tulee 24 junaa ja lähtee 23 junaa päivittäin. Nämä junat yhdistävät sataman eri puolille Englantia. Felixstowen satama on hakenut lupaa rakentaa toisen raiteen Trimley Saint Maryn ja Levingtonin väliselle 4,25 mailin osuudelle sekä kolme uutta sivuraidetta Ipswichin ratapihalle. Suunnitelmien mukaan uudet rakenteet ovat käyttökunnossa vuoden 2009 lopulla. Felixstoween ollaan myös suunnittelemassa kolmatta junaterminaalia sataman laajennuksen yhteydessä. GB Railfreight aloitti vuoden 2006 alussa päivittäisen junayhteyden Felixstowen ja Doncasterin välillä (Port of Felixstove 2005, GB Railfreight 2005). Infrastruktuurihankkeita Rautateiden infrastruktuuriin panostetaan Euroopassa huomattavia summia. Saksan panos rautateihin vuosina 1991–2012 on 62 miljardia euroa, Ranskan 18,3 mrd. € vuoteen 2010, Sveitsin 19,7 mrd. € vuosina 1998–2018 ja Itävallan noin 10 mrd. € vuoteen 2010. Betuweroute on täysin uusi, pelkästään tavaraliikenteen käyttöön tarkoitettu ratayhteys Rotterdamin sataman ja Saksan rajan välillä. Pituutta tällä kaksiraiteisella radalla on 160 kilometriä. Rata on tällä hetkellä suurimmilta osin valmis ja testauksen alla, liikenteelle rata avataan vuoden 2007 alusta, jonka jälkeen radalla voi liikennöidä kymmenen junaa tunnissa molempiin suuntiin. Radan suurin sallittu akselipaino on 25 tonnia ja suurin sallittu nopeus tällä akselipainolla 80 km/h, 22,5 tonnin painolla 120 km/h ja kevyemmillä painoilla 160 km/h. Radan viidessä tunnelissa on jo rakentamisvaiheessa varauduttu mahdollisuuteen kuljettaa junassa kahta konttia päällekkäin, muissa radan teknisissä ratkaisuissa, kuten sähkölinjojen korkeudessa tämän vaatimia ratkaisuja ei kuitenkaan ole toistaiseksi toteutettu. Vuonna 1995 hankkeen kustannukset arvioitiin 3,7 miljardiksi euroksi, mutta vuonna 2004 hinta on kohonnut lähes 4,7 miljardiin. (Betuweroute 2005) TEN-T-hankkeita (Trans-European Transport Network) ovat seuraavat rautatieinfrastruktuurihankkeet: • rata Berliini–Verona–Napoli–Palermo: olemassa olevan radan parantaminen ja uuden radan rakentaminen, keskeinen osuus 56 kilometrin Brenner-tunneli Alppien ali (2007 – noin 2015); tavoitteena merkittävä ajansäästö koko matkalla
Page 1 and 2: A 11/2006 Rautatieinfrastruktuurin
Page 3 and 4: Ratahallintokeskus Ratahallintokesk
Page 5 and 6: Mäkelä, Tommi - Rantala, Jarkko -
Page 8: Alkusanat Tutkimuksen tavoitteena o
Page 11 and 12: 5.2.1 Logistiikan yleiset kehitystr
Page 13 and 14: 12 1.2 Tavoite, rakenne ja menetelm
Page 15 and 16: 14 2 Suuryksikkökuljetusten toimin
Page 17 and 18: 16 Massakustomointi on yksi keskein
Page 19 and 20: 18 Toinen näkökulma kuljettamisee
Page 21 and 22: 20 Vain meri/vesikuljetuksissa käy
Page 23 and 24: 22 Yksiköinnin käytön suunnittel
Page 25 and 26: 24 Ostettavat logistiikkapalvelut o
Page 27 and 28: 26 Yksiköillä mitattuna kuljetuks
Page 29 and 30: 28 Tornio Röyttä Kemi Oulu Kokkol
Page 31 and 32: 30 3 Suuryksikkökuljetusten toimin
Page 33 and 34: 32 Siksi tässä tutkimuksessa tule
Page 35 and 36: 34 Rotterdam on Euroopan suurimpana
Page 37: 36 Kuva 3.3 Hupacin yhteydet Pohjan
Page 41 and 42: 40 3.3.2 Sisämaan terminaaliratkai
Page 43 and 44: 42 CCG tarjoaa rautateiden linjalii
Page 45 and 46: 44 Intermodaaliliikennekeskukset ov
Page 47 and 48: 46 Sisämaasatama Viime vuosina on
Page 49 and 50: 48 Sveitsin rautatiet (SBB) on tarj
Page 51 and 52: 50 Järjestelmässä käytetään 4
Page 53 and 54: 52 Kuva 3.10 Minimodal-järjestelm
Page 55 and 56: 54 IDIOMA-projektin loppupäätelmi
Page 57 and 58: 56 Wien Itävallan Wienissä toteut
Page 59 and 60: 58 Parcel Intercityn markkinoinniss
Page 61 and 62: 60 Asiakkaat voivat tilata tuotteen
Page 63 and 64: 62 Nopeiden junien rahtiliikenteess
Page 65 and 66: 64 Suomessa tavara- ja matkustajali
Page 67 and 68: 66 Keskeinen kysymys on, millaisia
Page 69 and 70: 68 5 Toimintaympäristön kehitysn
Page 71 and 72: 70 Taulukko 5.2 Logistiikan yleisii
Page 73 and 74: 72 Maailmankaupan kuljetuskustannus
Page 75 and 76: 74 Yhdistetyt kuljetukset Suomessa
Page 77 and 78: 76 Stora Enson käyttöön ottama o
Page 79 and 80: 78 Suomen rautatiekuljetusmarkkinoi
Page 81 and 82: 80 5.1.6 Idänkaupan ja -kuljetuste
Page 83 and 84: 82 5.2 Vaikutukset ja kohdistuminen
Page 85 and 86: 84 Taulukko 5.9 Logistiikan yleiste
Page 87 and 88: 86 5.2.3 Kuljetusinfrastruktuurin j
Page 89 and 90:
88 5.2.4 Elinkeinoelämän muuttuva
Page 91 and 92:
90 Kaupan ja logistiikkayritysten k
Page 93 and 94:
92 Taulukko 5.14 Idänkaupan ja -ku
Page 95 and 96:
94 Oleellinen tekijä radanpidon ke
Page 97 and 98:
96 Taulukko 5.17 Ilmastonmuutokseen
Page 99 and 100:
98 5.3.4 Elinkeinoelämän muuttuva
Page 101 and 102:
100 Kaupan ja logistiikkayritysten
Page 103 and 104:
102 5.4 Vaikutusten ja tarpeiden ko
Page 105 and 106:
104 Taulukko 5.22 Keskeisimmät my
Page 107 and 108:
106 Tarpeet ovat olosuhteista riipp
Page 109 and 110:
108 6 Päätelmät: Keskeiset kehit
Page 111 and 112:
110 Lähteet Asumalahti 2006 Asumal
Page 113 and 114:
112 Institute of Shipping Economics
Page 115 and 116:
114 Railfreight Interchange Investm
Page 117 and 118:
116 VR-Rata 2003 Vuosaaren satama.
Page 120 and 121:
Logistiikan ja elinkeinoelämän ke
Page 122 and 123:
Page 124 and 125:
Page 127 and 128:
RATAHALLINTOKESKUKSEN JULKAISUJA A-
show all

Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkÃ¶ ... - Liikennevirasto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?