Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
78<br />
Suomen rautatiekuljetusmarkkinoilla tapahtuu muutoksia vuodesta 2007 alkaen, kun<br />
rataverkko avautuu kilpailulle myös Suomen sisäisessä tavaraliikenteessä. Mahdollisia<br />
tulevaisuuden kehityssuuntia ovat esimerkiksi rautatiekuljetusten siirtyminen pääosin<br />
yhden suuren kansainvälisen toimijan hoidettavaksi tai markkinoiden pirstoutuminen<br />
useisiin erikoistuneisiin segmentteihin.<br />
Taulukko 5.6<br />
Elinkeinoelämän rakennemuutoksiin liittyviä kehitysnäkymiä.<br />
Kehitysnäkymä<br />
mahdollisia trendejä, muutoksia ja ratkaisuja – tässä ei oteta kantaa toteutumisen<br />
todennäköisyyteen<br />
5<br />
Elinkeinoelämän rakennemuutokset<br />
a: Teollisuuden tuotantolaitosten merkittävät tuotannon muutokset tai sulkeminen<br />
(sisämaassa tai rannikolla)<br />
b: Kaupan ja logistiikkayritysten toimintojen, jakeluverkoston ja terminaalien<br />
sijoittumisen tai toimintaperiaatteiden muutokset (keskittäminen, hajauttaminen,<br />
ulkoistaminen, sijainti Suomessa vai Suomen ulkopuolella)<br />
c: Suomen rautatiekuljetusmarkkinoiden siirtyminen pääosin yhden suuren<br />
kansainvälisen toimijan hoidettavaksi<br />
d: Suomen rautatiekuljetusmarkkinoiden pirstoutuminen erikoistuneisiin<br />
segmentteihin<br />
Terminaalirakenne Suomessa<br />
Valtakunnallisesta näkökulmasta kaupan ja logistiikkayritysten terminaalien sijoittumisella<br />
on merkittävä vaikutus tavaravirtojen suuntautumiseen. Tällä hetkellä kaupan<br />
keskusliikkeiden terminaalit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla samoin kuin pääosa<br />
logistiikkayritystenkin keskusterminaaleista. Viime vuosikymmenen aikana Kaakkois-<br />
Suomeen on kehittynyt merkittävä terminaaliverkosto lähinnä idän transitoliikenteen<br />
tarpeisiin. Käytännössä nämä terminaalit ovat sijoittuneet joko Kotkan ja Haminan<br />
satamien yhteyteen tai palvelemaan Siperian-radan liikennettä Kouvolaan ja Lappeenrantaan.<br />
Logistisena trendinä vallitseva kehityssuuntaus on varastojen ja terminaalien keskittäminen<br />
samoin kuin tuotannonkin osalta on tapahtunut. Kaupan jakelujärjestelmän kannalta<br />
kyse on kuljetusvirtojen vahvistamisesta ja toiminnan kustannustehokkuuden parantamisesta,<br />
kun terminaalit on sijoitettu pääkaupunkiseudulle lähelle merkittävää tuontisatamaa<br />
Helsinkiä. Alueelliset terminaalit ovat lähinnä gross docking -toimintamallin<br />
mukaisia terminaaleja, joissa läpimenoaika on erittäin nopea, ja käytännössä niissä<br />
tapahtuu ainoastaan saapuvan tavaran uudelleenjärjestelyä jakeluun.