Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
21<br />
Suuryksiköiden käyttö lisääntyy<br />
1950-luvulta alkaen tavaravirrat ovat siirtyneet konventionaalisesta käsittelystä kohti<br />
yksiköintiä ja nopeampaa käsittelyä: käyttöön ovat tulleet mm. kuormalavat, valtamerikontit,<br />
roro-liikenne ja lauttavaunut. Suuryksikkö on tavallaan pakkaus, ja tuotteiden<br />
pakkauksia voidaan tällöin keventää, mikä tuo säästöjä. Yksikkö vähentää yksittäisen<br />
tuotteen tai pakkauksen käsittelytarvetta ja siten vaurioriskiä tavarankäsittelyssä.<br />
Kuljetusketjun aikana yksikön käsittelykertojen määrä on vähintään kaksi, mutta<br />
Suomen ulkomaankaupan kuljetusketjuissa käsittelyjä on usein toistakymmentä.<br />
Yksikkö tehostaa kuljetusta ja sen käsittelyyn tarvitaan vain vähän työvoimaa, kun<br />
esimerkiksi yhdellä nostolla voidaan siirtää 30 tonnia tavaraa.<br />
Suuruuden ekonomian myötä suuryksiköiden käyttö kasvaa. Yksiköitä on jo käytössä<br />
paljon, ja ne ovat vakiinnuttaneet asemansa ja monet kuljetusjärjestelmät perustuvat<br />
niiden käyttöön. Valtameriliikenne lukuun ottamatta irtolastikuljetuksia ja säiliöalusliikennettä<br />
kulkee lähes yksinomaan konteissa. Myös Euroopan liikenteessä konttien<br />
merkitys kasvaa mm. EU:n toimenpiteiden myötä. Kuitenkin Suomen teollisuuden<br />
viennissä Eurooppaan on tulevaisuudessa edelleen merkittävä rooli myös muilla kuin<br />
suuryksikkökuljetuksilla. Toimitusaika tai edes laatutekijät eivät edellytä kontitusta.<br />
Nämä tavaravirrat voidaan jatkossakin hoitaa myös muista kuin suuryksikkösatamista.<br />
Konttiliikenteen kasvu on ollut maailmanlaajuisesti nopeaa ja kasvun ennustetaan<br />
jatkuvan. Maailman 50 suurimman konttisataman liikenne kasvoi 14 prosenttia vuodesta<br />
2002 vuoteen 2003. Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa (vuodesta 1994 vuoteen<br />
2003) suurimpien satamien liikenne on tavaramäärällä mitattuna kasvanut Aasiassa 1,5-<br />
kertaiseksi (keskimäärin 4,8 %/v), Amerikassa 1,33-kertaiseksi (3,2 %/v) ja Euroopassa<br />
1,25-kertaiseksi (2,5 %/v). Samaan aikaan konttiliikenne on kasvanut TEU-yksiköillä<br />
mitattuna Aasiassa 2,4-kertaiseksi (10,2 %/v), Amerikassa 1,8-kertaiseksi (6,7 %/v) ja<br />
Euroopassa 2,1-kertaiseksi (8,6 %/v). Euroopan suurimmissa konttisatamissa konttiliikenne<br />
on kasvanut seuraavasti: Antwerpenissa se on 2,5-kertaistunut (5,4 milj.<br />
TEU:ta vuonna 2003; 10,7 %/v), Hampurissa 2,2-kertaistunut (5,8 milj. TEU:ta;<br />
9,3 %/v) ja Rotterdamissa 1,6-kertaistunut (7,1 milj. TEU:ta; 5,4 %/v). (Institute of<br />
Shipping Economics and Logistics 2004)<br />
Suuryksikkökuljetuspalvelut ja niiden valinta<br />
Kuljetustavan valinnassa on kyse valinnasta erilaisten toimintamallien välillä. Eri<br />
yksiköiden kuljetusten suuntautuminen ja kuljetusketjut poikkeavat toisistaan johtuen<br />
niiden erilaisesta palvelutarjonnasta. Käytettävissä olevat yksiköt ja kuljetustavat<br />
riippuvat myös tavaralajista, eräkoosta, kuljetustarpeen toistuvuudesta ja säännöllisyydestä<br />
sekä lähtö- ja määräpaikasta. Kyse ei ole välttämättä valinnasta yksiköidyn ja<br />
yksiköimättömän kuljetuksen välillä, vaan esimerkiksi konventionaalisen merikuljetusketjun<br />
ja autokuljetuksen välillä.