16.01.2015 Views

Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto

Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto

Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

21<br />

Suuryksiköiden käyttö lisääntyy<br />

1950-luvulta alkaen tavaravirrat ovat siirtyneet konventionaalisesta käsittelystä kohti<br />

yksiköintiä ja nopeampaa käsittelyä: käyttöön ovat tulleet mm. kuormalavat, valtamerikontit,<br />

roro-liikenne ja lauttavaunut. Suuryksikkö on tavallaan pakkaus, ja tuotteiden<br />

pakkauksia voidaan tällöin keventää, mikä tuo säästöjä. Yksikkö vähentää yksittäisen<br />

tuotteen tai pakkauksen käsittelytarvetta ja siten vaurioriskiä tavarankäsittelyssä.<br />

Kuljetusketjun aikana yksikön käsittelykertojen määrä on vähintään kaksi, mutta<br />

Suomen ulkomaankaupan kuljetusketjuissa käsittelyjä on usein toistakymmentä.<br />

Yksikkö tehostaa kuljetusta ja sen käsittelyyn tarvitaan vain vähän työvoimaa, kun<br />

esimerkiksi yhdellä nostolla voidaan siirtää 30 tonnia tavaraa.<br />

Suuruuden ekonomian myötä suuryksiköiden käyttö kasvaa. Yksiköitä on jo käytössä<br />

paljon, ja ne ovat vakiinnuttaneet asemansa ja monet kuljetusjärjestelmät perustuvat<br />

niiden käyttöön. Valtameriliikenne lukuun ottamatta irtolastikuljetuksia ja säiliöalusliikennettä<br />

kulkee lähes yksinomaan konteissa. Myös Euroopan liikenteessä konttien<br />

merkitys kasvaa mm. EU:n toimenpiteiden myötä. Kuitenkin Suomen teollisuuden<br />

viennissä Eurooppaan on tulevaisuudessa edelleen merkittävä rooli myös muilla kuin<br />

suuryksikkökuljetuksilla. Toimitusaika tai edes laatutekijät eivät edellytä kontitusta.<br />

Nämä tavaravirrat voidaan jatkossakin hoitaa myös muista kuin suuryksikkösatamista.<br />

Konttiliikenteen kasvu on ollut maailmanlaajuisesti nopeaa ja kasvun ennustetaan<br />

jatkuvan. Maailman 50 suurimman konttisataman liikenne kasvoi 14 prosenttia vuodesta<br />

2002 vuoteen 2003. Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa (vuodesta 1994 vuoteen<br />

2003) suurimpien satamien liikenne on tavaramäärällä mitattuna kasvanut Aasiassa 1,5-<br />

kertaiseksi (keskimäärin 4,8 %/v), Amerikassa 1,33-kertaiseksi (3,2 %/v) ja Euroopassa<br />

1,25-kertaiseksi (2,5 %/v). Samaan aikaan konttiliikenne on kasvanut TEU-yksiköillä<br />

mitattuna Aasiassa 2,4-kertaiseksi (10,2 %/v), Amerikassa 1,8-kertaiseksi (6,7 %/v) ja<br />

Euroopassa 2,1-kertaiseksi (8,6 %/v). Euroopan suurimmissa konttisatamissa konttiliikenne<br />

on kasvanut seuraavasti: Antwerpenissa se on 2,5-kertaistunut (5,4 milj.<br />

TEU:ta vuonna 2003; 10,7 %/v), Hampurissa 2,2-kertaistunut (5,8 milj. TEU:ta;<br />

9,3 %/v) ja Rotterdamissa 1,6-kertaistunut (7,1 milj. TEU:ta; 5,4 %/v). (Institute of<br />

Shipping Economics and Logistics 2004)<br />

Suuryksikkökuljetuspalvelut ja niiden valinta<br />

Kuljetustavan valinnassa on kyse valinnasta erilaisten toimintamallien välillä. Eri<br />

yksiköiden kuljetusten suuntautuminen ja kuljetusketjut poikkeavat toisistaan johtuen<br />

niiden erilaisesta palvelutarjonnasta. Käytettävissä olevat yksiköt ja kuljetustavat<br />

riippuvat myös tavaralajista, eräkoosta, kuljetustarpeen toistuvuudesta ja säännöllisyydestä<br />

sekä lähtö- ja määräpaikasta. Kyse ei ole välttämättä valinnasta yksiköidyn ja<br />

yksiköimättömän kuljetuksen välillä, vaan esimerkiksi konventionaalisen merikuljetusketjun<br />

ja autokuljetuksen välillä.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!